Uutiset muissa medioissa
Miten Keravan Energia voisi keventää 24 kuukauden sähköorjien taakkaa?
13.10.2023
Keravan Energian hallintoneuvoston varapuheenjohtaja ja kristillisdemokraattien kaupunginvaltuutettu Pentti Rönkkö esittää mielipidekirjoituksessaan, että Keravan Energian tulisi antaa vaihto- tai purkumahdollisuus viime syksynä solmittuihin 24 kuukauden määräaikaisiin sähkösopimuksiin. Kyseisten sopimusten sähkön hinta on jopa 24,50 snt/kWh, kun taas pörssisähkö on tällä hetkellä toisinaan miinusmerkkistä ja uusia 24 kuukauden määräaikaisuuksia myydään alle kymmenellä sentillä. Osaltaan hintataakkaa vähentäisi myös edullisemman yösähkön ajan aikaistaminen parilla tunnilla, sillä tällä hetkellä yösähkö on rajattu Keravan Energian asiakkaille todella hankalaan aikaan klo 00–06 välille. Rönkkö toteaa ottaneensa aihetta esille Keravan Energian hallintoneuvostossa, mutta neuvostolla ei ole asiassa päätösvaltaa. Siitä syystä Rönkkö toivookin Keravan Energian johdolta ja yhtiön hallitukselta kirjoitukseensa rakentavaa ja toiminnallista vastausta.
Vetelin Energia saa osallistua Patanan hankkeeseen
13.10.2023
Vetelin kunnanhallitus hyväksyi maanantain kokouksessaan kunnan tytäryhtiön Vetelin Energian osallistumisen Patanan aurinko- ja tuulipuiston hankeyhtiöön enintään 15 prosentin osuudella. Omistajaohjausta koskeva linjaus hyväksyttiin äänin 4-3.
Söndrad gasledning kan ge kris i vinter: ”Trycket kan falla”, säger vd:n på Borgå Energi
11.10.2023
Det misstänkta sabotaget mot gasledningen Baltic Connector kan orsaka problem för Finland i vinter om det blir mycket kallt och samtidigt uppstår problem med gasleveranser via fartyg. Gasgrids rörsystem i Finland är helt beroende av LNG-terminalen i Ingå, och Borgå Energi är ett av företagen som är kopplat till systemet. Borgå Energis VD Måns Holmberg medger att det finns en risk för att gasen kan ta slut helt i nätverket under en lång och kall vinterperiod. Dock kan företaget övergå till att använda olja som reservbränsle vid behov. Trots att rörsystemet nu är utan koppling till Estland och kontinenten, innebär det inte nödvändigtvis en kris, enligt Holmberg.
Minä, päättäjä | Demarivaltuutettu Paavo Barck haluaa turvata mikkeliläisille palvelut kaikkialla kaupungin alueella – "Asenteeni on, että kyllä tästäkin selvitään ja huumoria pitää olla mukana"
11.10.2023
Mikkelin kaupunginvaltuutettu Paavo Barck (sdp.) on myös Mikkelin kaupunginvaltuuston ja Etelä-Savon energian hallituksen jäsen. Muiden puolueiden päättäjistä Barck kehuu erityisesti Heikki Nykästä (kesk.), joka on hoitanut Etelä-Savon energian hallituksen puheenjohtajuuden hyvällä yhteistyöllä hallituksen ja toimitusjohtajan kanssa.
Liki neljätuhatta asiakasta oli aamulla ilman sähköä Valkeakoskella – Sähkökatkosta kärsivät myös terveyskeskussairaala ja Tays Valkeakoski
11.10.2023
Lähes neljätuhatta Valkeakosken Energian asiakasta oli ilman sähköä keskiviikkoaamuna. Yhtiön energiajohtaja Kai-Kristian Koskinen kertoi klo 10 maissa, että sähköt oli saatu palautettua asiakkaille yhtä muuntopiiriä lukuun ottamatta. Koskinen kertoo huolestuttavimmaksi asiaksi terveyskeskussairaalan ja Tays Valkeakosken sähkökatkot.
Kotkan ja Haminan energiayhtiöt rauhallisina – "Kaasua Suomessa kyllä riittää"
11.10.2023
Kotka Energian toimitusjohtaja Sami Markkanen toteaa, että maakaasuputken vaurioitumisella Suomenlahdella ei ole välitöntä vaikutusta yhtiön toimintaan. Maakaasun osuus yhtiön energiantuotannossa käyttämistä polttoaineista on muutaman prosentin luokkaa, ja sitä käytetään lähinnä talven pakkaspiikkien tai tuotantolaitosten huoltokatkojen aikana. Tytäryhtiö KotkaGas myy maakaasua teollisuudelle. Markkasen mukaan maakaasu hankitaan Inkoosta ja mahdollisesti Haminasta. Myöskään Haminan Energian toimitusjohtajan sijainen Kalevi Mattila ei näe asiassa välittömiä uhkakuvia. Kaasuputken rikkoutuminen ei vaikuta Hamina Energian toimintaan lyhyellä aikavälillä, ja Mattilan mukaan Suomessa riittää kaasua Inkoon ja Haminan terminaalien kautta.
Efter misstänkta sabotaget i Finska viken – företag ombes höja beredskapen och vara uppmärksamma
11.10.2023
Finland är väl förberedda för sabotage och yttre hot, tack vare ett nära samarbete mellan myndigheter och företag. Försörjningsberedskapscentralen har ett informationsutbytesnätverk med över tusen företag som är avgörande för försörjningsberedskapen. Efter det misstänkta sabotaget av Balticconnector har företagen uppmanats att höja sin beredskap. Borgå Energis VD Måns Holmberg meddelar att en kall och lång vinter kan leda till problem i gasförsörjningen. Borgå Energi har en LNG-terminal för flytande gas i Ingå med en kapacitet som överstiger den finländska konsumtionen. Holmberg konstaterar att med hjälp av LNG-terminalen kan garanteras att gasförsörjningen inte störs.
Voimakkaiden tuulenpuuskien kaatamat puut ovat katkoneet sähköjä Itä-Suomessa – vikahäiriökartat hehkuivat poikkeuksellisen punaisena
12.10.2023
Voimakkaat tuulenpuuskat aiheuttivat Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan alueella sähkökatkoja yli 21 000 taloudelle. Outokummun Energian alueella vajaat 300 asiakasta oli ilman sähköjä. Sähköyhtiöt korjaavat vikoja, ja varautuvat myös lähipäivinä vikojen korjaamiseen, sillä Ilmatieteenlaitos on antanut tuulivaroituksia laajalle alueelle lähipäivinä.
Useat sähkökatkot Valkeakoskella olivat huonojen sattumusten sarja – Keskustan katkosta kärsinyt sairaala ei lamaantunut täysin
12.10.2023
Valkeakosken Energian energiajohtaja Kai-Kristian Koskinen kertoo, että Valkeakosken Energia korjasi myrskyn aiheuttamia sähkökatkoja keskiviikkona 11.10. yöhön asti. Samana päivänä yhtiöllä oli käynnissä huoltotöitä yhdellä sähköasemista, mistä syystä häiriöt näkyivät laajemmalla alueella kuin normaalitilanteessa. Keskiviikkona aamulla Valkeakosken keskustan alueella olleen sähkökatkon syynä oli muuntamolla hajonnut kaapelipääte. Sähkökatkot kohdistuivat myös sairaalaan ja terveyskeskukseen, joista sairaalassa on varavoimakone. Asiaa käsitellään yhtiön ja sairaalan välillä ensi viikolla. Koskisen mukaan tilanne selvitetään ja pohditaan, miten vastaava tilanne voidaan jatkossa estää.
Ristinkalliolle virtaa vihdoin kaukolämpö – Tulevaisuudessa putki voi palvella Keltakalliolle kaavailtuja akkutoimialan tehtaita
12.10.2023
Kotka Energian rakentama Ristinkallion uusi kaukolämpöverkko kytkettiin runkoverkkoon 10.10. klo 10.10. Investoinnin suuruus on noin kolme miljoonaa euroa. Kytkennästä vastasivat Kotkan Energian oy:n toimitusjohtaja Sami Markkanen ja pääurakoitsija Sakki oy:n toimitusjohtaja Janne Suviranta. Sami Markkasen mukaan kaukolämpöverkon laajentaminen Ristinkallion alueelle on suurin asia Kotkan Energian kaukolämmössä vuosiin, tai jopa vuosikymmeniin. Projektipäällikkö Jani Rautkoski kertoo, että asiakaslaitteistojen asennuksesta vastaa kolme aliurakoitsijaa.
Oikaisu: Kotkan Energia käyttää polttoaineena kierrätykseen kelpaamattomia jätteitä
12.10.2023
Kymen Sanomat oikaisee verkkolehdessä 11.10 ja printtilehdessä 12.10. julkaistua juttua Kotka Energian osalta. Kotka Energia käyttää energiantuotannon polttoaineena kierrätykseen kelpaamattomia jätteitä, ei kierrätettäviä jätteitä.
Myrsky kaatoi puita Keurusseudulla – pahimmillaan Keuruun Sähkön jakeluverkossa puolet ilman sähköä
12.10.2023
Keski-Suomen pelastuslaitos tai keskiviikon ja torstaina välisenä yönä 40 vahingontorjuntatehtävää myrskyn seurauksena. Myrsky aiheutti paljon tehtäviä myös Keuruun Sähkön vikapäivystykselle.
Laatuveden saanti varmentuu Äänekoskella
12.10.2023
Äänekosken Energian uusi vedenkäsittelylaitos valmistuu helmikuussa 2024, ja investoinnin arvo on 2,6 miljoonaa euroa. Uusi vedenkäsittelylaitos parantaa Äänekosken vesihuollon toimitusvarmuutta ja veden laadun ylläpitoa. Tuotantoinsinööri Atte Myllylän mukaan Äänekosken Energia on tehnyt kaupungin vesihuollon palvelua parantavia, toimintavarmuutta lisääviä ja ympäristönäkökohtia huomioivia investointeja kaikkiaan yli 26 miljoonalla eurolla sen jälkeen, kun vesihuolto siirtyi yhtiön hoidettavaksi vuonna 2008.
Kokemäelle tulossa kaksi isoa aurinkovoimalaa: ”Näillä laitoksilla pystyttäisiin kattamaan koko Kokemäen sähkön tarve”
13.10.2023
Kokemäelle suunnitellaan parhaillaan kahta aurinkovoimalaa, joista toinen on tulossa Linjatien vanhan kaatopaikan alueelle ja toinen Ristelle Moottorikujan varteen. Hankkeiden takana on rakennusneuvos Seppo Malmi. Molemmat voimalat levittäytyisivät noin 15 hehtaarin alueelle.
Suomalaiset yritykset valmistautuvat Ukrainan jälleenrakentamiseen
13.10.2023
Puolassa Varsovassa järjestetään marraskuussa 2023 Ukrainan jälleenrakennustapahtuma. Siihen osallistuu 40 suomalaisyritystä tai järjestöä, mm. Fortum, Honkarakenne, Katepal, SRV ja Valmet. Ukrainassa riittää töitä asuin- ja julkisten rakennusten lisäksi esimerkiksi kaukolämpöverkkojen, teiden ja lentokenttien rakentamisessa.
Fortumin ja Helenin Pjelaxin tuulipuiston sähköntuotannon testaus alkanut
12.10.2023
Fortum rakentaa Pjelaxin tuulipuistoa yhdessä Helenin kanssa Närpiöön ja Kristiinankaupunkiin. Sähköntuotannon testaus on alkanut ja ensimmäinen kilowattitunti sähköä tuotettu. Tuulipuistossa on yhteensä 56 tuulivoimalaa. Säännöllinen sähköntuotanto alkaa tavoiteaikataulun mukaan 2024 kevään aikana
Energiateollisuuden Leskelä: Balticconnectorin vaurio ei vaikuta sähkön hintaan
13.10.2023
Halvinsähkösopimus.fi-vertailusivuston mukaan sähkön futuurihinnat talvelle 2023-2024 nousivat keskimäärin 20 % ajanjaksolla 5.-10.10.2023. Energiateollisuus ry:n johtajan Pekka Salomaan mukaan Balticconnector-kaasuputken vaurioituminen ei vaikuttane suuresti hintavaihteluun. Muutos on vain korjausliike siitä, että hinnat ovat laskeneet todella paljon.
Energiateollisuuden Leskelä: Monipuolinen energiapaletti pelastaa kriiseissä
13.10.2023
Energiateollisuuden toimitusjohtajan Jukka Leskelän mukaan Hamasin hyökkäys Israeliin näkyy myös Suomen bensapumpuilla, jos kriisi pitkittyy. Öljyn kallistuminen ei kuitenkaan vaikuta sähkön hintaan, ellei kriisi eskaloidu. Tilanne on nyt energian saatavuuden kannalta kuitenkin helpompi kuin vuosi sitten. Leskelä toteaa, että Suomen vahvuus on energiantuotannon monipuolisuus. Huoltovarmuuttakin on aina pidetty arvossaan.
Kahden sähkömittarin käyttö voisi puolittaa sähkölaskut, mutta laki kieltää sen
10.10.2023
Kahden sähkömittarin käyttö voisi jopa puolittaa kotitalouden sähkölaskut, jos toinen olisi kytköksissä kiinteään sähkösopimukseen ja toinen pörssisähkösopimukseen. Kuluttaja voisi valita käyttöön aina edullisemman vaihtoehdon. Laki kuitenkin kieltää kahden sähkömittarin käyttämisen. Oululainen Tuomo Mällinen rakentaa vision pohjalle uudenlaista liiketoimintaa. Tuplavirta-markkinointinimellä palvelua rakentava taho hakee lakitekstiin muutosta. TEMin johtavan asiantuntijan Tatu Pahkalan mukaan kahden mittarin salliminen mullistaisi sähkömarkkinat. Lakimuutosta vaaditaan kansalaisaloitteessa.
Selvitys: Kaasuputken vaurio nosti sähkön hintaodotuksia
11.10.2023
Sähkön kilpailutusta tarjoavan Halvinsähkösopimus.fin selvityksen perusteella tulevan talven sähköfutuurit lähtivät nousuun Balticconnector-kaasuputken vaurion selvittyä. Futuurihinnat talvelle ovat nousseet alkuviikosta 41/2023 noin 20 %, ja tämä on jo näkynyt etenkin lyhyempien määräaikaisten sopimusten hinnoittelussa.
Sähkön tuotannosta 98 % oli päästötöntä syyskuussa 2023
13.10.2023
Energiateollisuus ry:n syyskuun 2023 kuukausitilastojen mukaan ainoastaan 2 % sähköstä tuotettiin päästöjä tuottavissa polttolaitoksissa. Päästöttömän tuotannon osuus eli 98 % oli uusi kuukausikohtainen ennätys. Vuoden alusta laskien puhtaan tuotannon osuus on 93,5 %. Ydinvoimaloissa tuotettiin syyskuussa kaksi viidennestä Suomessa tuotetusta sähköstä. Sekä tuulivoiman että vesivoiman osuus oli noin neljännes. Sähkön kulutus on vähentynyt vuoden 2023 aikana 6 %.
EK: Vihreän siirtymän investointiaikeet nousseet yli 200 mrd. euroon
12.10.2023
Energiamurrokseen liittyvien investointiaikomusten aalto on saavuttanut Suomessa yli 200 mrd. euron mittakaavan, ilmenee EK:n vihreiden investointien dataikkunan tuoreimmista luvuista. Uudella laskentatavalla maatuulivoiman osuus dataikkunan hankkeista on lähes puolet. Aurinkovoimahankkeita ja vetyhankkeita on molempia vireillä lähes kuusinkertaisesti vuodentakaiseen verrattuna. Kyse on kuitenkin hyvin varhaisen vaiheen investointiaikeista. Varsinaisia investointipäätöksiä on tehty vasta vähän. Toimintaympäristöön tarvitaan nyt EK:n mukaan kasvu- ja investointimyönteisiä uudistuksia, jotta yritysten olisi helpompi saada liikkeelle energiahankkeiden ohella myös teollisuuden tuotantoinvestointeja.
LNG kallistunut 20 %, Balticconnector-kaasuputken vaurio ei syynä
12.10.2023
Nesteytetyn maakaasun hinta on noussut viidenneksellä viikolla 41/2023. Energiateollisuus ry:n johtajan Pekka Salomaan mukaan nousu ei johdu Balticconnector-kaasuputken vauriosta. Hän toteaa LNG:n olevan maailmanmarkkinatuote, ja Lähi-idän kriisillä on hintaan suuri vaikutus.
Takautuvasti maksettavasta sähköhyvityksestä annettua lakia muutetaan
12.10.2023
TEM pyytää lausuntoja luonnoksesta takautuvasti maksettavasta väliaikaisesta sähköhyvityksestä annetun lain muuttamiseksi. Lakia on tarpeen muuttaa niin, että Energiavirastolla on riittävästi aikaa käsitellä sille tehdyt hakemukset sähköhyvityksen maksatuksessa tapahtuneen virheen korjaamisesta. Muutoksella mahdollistettaisiin myös se, että sähköyhtiöt pystyvät sähköhyvityslaissa asetetun korvaushakemusten jättämisen määräajan estämättä hakemaan Valtiokonttorilta korvausta Energiaviraston maksatuspäätöksiin perustuvien sähköhyvitysten maksatuksista. Lakiin esitetään myös lisättäväksi määräaika kuluttajille maksatusvirheiden korjaamista koskevien hakemusten jättämiseen.
Uusiutuvien polttoaineiden kestävyyslain muutosesitys eduskuntaan
12.10.2023
Valtioneuvosto on antanut eduskunnalle hallituksen esityksen laiksi biopolttoaineista, bionesteistä ja biomassapolttoaineista annetun lain muuttamisesta (kestävyyslaki). Tavoitteena on korjata kestävyyslain sekä sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annetun lain (sähköverolaki) välillä vallitseva epäjohdonmukaisuus. Ehdotettu laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2024. Laissa määritellään kestävyyskriteerit uusiutuville polttoaineille. Kestävyyslain soveltaminen perustuu muualla lainsäädännössä säädettyihin velvoitteisiin, kuten jakeluvelvoitteeseen, päästökauppaan ja verotukseen.
Norway: Police strengthens security around oil and gas facilities
11.10.2023
The western police district in Norway is strengthening security around oil and gas facilities. This follows the gas leak in the Gulf of Finland. The police have increased focus on preventive patrolling around the facilities. According to Finland's president Sauli Niinistö, there is probably sabotage behind the gas leak.
Öljy- ja kaasulämmityksestä luopumisen avustusta vielä 10 000 pientalolle
11.10.2023
Pientalojen omistajille tarjolla olevaa fossiilisesta öljy- ja maakaasulämmityksestä luopumisen avustusta on jäljellä vielä noin 42 milj. euroa, mikä riittää yli 10 000 pientalon omistajalle. Avustusta myönnetään niin pitkään kuin rahat riittävät, kuitenkin enintään elokuuhun 2025 asti. Avustusta on hakenut tähän mennessä lähes 31 000 pientalon omistajaa, ja sitä on myönnetty noin 25 000 öljylämmityksen vaihtajalle ja noin 1 000 maakaasulämmityksen vaihtajalle. Avustusta on maksettu jo noin 88 milj. euroa, joten remontti on toteutettu yli 22 300 pientalossa.
HVK kehottaa kriittisen infrastruktuurin yrityksiä nostamaan varautumistasoa
11.10.2023
Huoltovarmuuskeskus on kehottanut huoltovarmuuskriittisiä yrityksiä nostamaan varautumistasoaan erityisesti kriittisen infrastruktuurin osalta. Syynä on turvallisuusympäristön muutos, minkä vuoksi kriittisen infrastruktuurin suojaamiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Kriittiseen infrastruktuuriin kuuluu fyysisiä laitoksia ja rakenteita sekä digitaalisia toimintoja ja palveluja. Mm. energian tuotanto-, siirto- ja jakelujärjestelmät, tieto- ja viestintäjärjestelmät, liikenne ja logistiikka sekä vesi- ja jätehuolto ovat osa kriittistä infrastruktuuria.
Hallitus esittää TEMin hallinnonalalle 4,2 mrd. euron määrärahoja v. 2024
11.10.2023
Hallitus esittää työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalle määrärahoja yhteensä 4,2 mrd. euroa vuodelle 2024. Se on 306 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2023 varsinaisessa talousarviossa. Työllisyyden ja yrittäjyyden määrärahoiksi ehdotetaan 994 milj. euroa. Julkisten työvoima- ja yrityspalveluiden määrärahaksi ehdotetaan 184 milj. euroa. Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan tukemisen valtuutta ehdotetaan nostettavan 529 milj. euroon. Uudistumisen ja vähähiilisyyden määrärahoiksi ehdotetaan 1,6 mrd. euroa.
Kaasun hinta noussut 22 %
11.10.2023
GET Balticin hintatietojen mukaan kaasun hinta Suomen hinta-alueella on nyt 48,02 euroa megawattitunnilta Perjantaina 6.10.2023 hinta oli 39,41 euroa, eli nousua on lähes 22 %. Energiateollisuus ry:n johtajan Pekka Salomaan mukaan kyseessä ei ole suunnaton heilahdus energiamarkkinoilla. Heinäkuussa oli korkeampiakin hintoja. Kaasun saanti on Suomessa turvattu Inkoon LNG-terminaalista.
Fingrid: Kaasuputken vaurio ei vaikuta sähköjärjestelmän toimintaan
11.10.2023
Fingridin mukaan Suomen ja Viron välisen kaasuputken ja tietoliikenneyhteyden vauriot eivät vaikuta sähköjärjestelmän toimintaan. Fingridin aiempi arvio siitä, että sähkön riittävyys on talvella 2023-2024 hyvä, pitää edelleen paikkansa.
Uusi hanke tutkii sähkön kulutusjoustoon liittyviä ratkaisuja
11.10.2023
Talven 2022-2022 energiakriisi kannusti kuluttajia etsimään tapoja säästää energiakustannuksissa kulutusjoustoa hyödyntämällä. Tulevaisuudessa kulutusjoustoa hyödyntävät toimintatavat ja ratkaisut halutaan saada paremmin kaikkien kuluttajien käyttöön. Uusi Flaire-hanke tutkii sähkön kulutusjoustoon perustuvia ratkaisuja kunnissa ja kotitalouksissa ja edistää niiden käyttöönottoa yhdessä keskeisten energia-alan toimijoiden kanssa. Tavoitteena on tuottaa toimivia ja oikeudenmukaisia toimintatapoja ja ratkaisuja, joiden avulla kunnille ja kotitalouksille on tarjolla puhdasta ja kohtuuhintaista energiaa. ?
Herkkumaan höyryn tuotanto on hiilivapaata
11.10.2023
Hämeenlinnalainen elintarvikeyritys Herkkumaa Oy otti toukokuussa 2023 käyttöön 10 MWh Elstor-lämpövarastojärjestelmän. Se on neljässä kuukaudessa saavuttanut 1000 MWh:n rajapyykin tuotetun höyryn määrässä. Kun fossiilinen polttoaine on korvattu puhtaalla sähköllä, on Elstorin laite luonut noin 300 CO2e-tonnin päästövähennykset.
Korkia tuo markkinoille uuden vaihtoehtorahaston
11.10.2023
Korkia jatkaa kasvuaan globaalina uusiutuvan energian sijoittajana ja tuo markkinoille uuden ammattimaisille ja edistyneille varakkaille sijoittajille suunnatun vaihtoehtorahaston. Korkia Renewables & Energy Infrastructure Ky -rahasto on järjestyksessään kuudes Korkian uusiutuvan energian sijoitusinstrumentti.
Murtotuulen tuulivoimapuisto Posiolla saatu viimein käyttöön
13.10.2023
Posiolla on vietetty Murtotunturin tuulivoimapuiston avajaisia. Suunnitteluun, luvitukseen ja rakentamiseen meni yhteensä 12 vuotta. Luvitukseen meni kahdeksan vuotta. Taaleri Energian asiantuntija Taamir Fareed kertoo, että kaavasta valitettiin hallinto-oikeuteen ja korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Luvitusprosessi käytiin läpi kahteen kertaan. Suomen tuulivoimayhdistyksen toimitusjohtaja Anni Mikkonen kertoo, että ison tuulivoimahankkeen luvitusprosessiin menee keskimäärin 3-5 vuotta, ellei hankkeesta valiteta. Noin 75 %:sta kaavoja valitetaan. Mikkonen on tyytyväinen, että hallitus pyrkii sujuvoittamaan asioiden käsittelyä ja johtamista hallinto-oikeudessa.
Finland: Axpo to build wind farm in Vöra
11.10.2023
Swiss energy supplier Axpo is building a wind farm with an installed capacity of 25 megawatts in Finland. The company has acquired the project rights for the construction of the Lalax wind farm in the municipality of Vöra in the Osterbotten Region of Finland from Rosafors Invest. Axpo plans to start construction work in spring 2024 and the wind farm will be put into operation at the beginning of 2026. It will produce about 70mn kWh of renewable electricity annually.
Tutkimus: Tuulivoimalat voisivat yli kymmenkertaistaa Suomen sähköntuotannon
11.10.2023
LUT-yliopiston HYGCEL-tutkimuksen alustavat tulokset kertovat, että Suomeen voitaisiin rakentaa paljon nykyistä enemmän tuulivoimaa. Tutkimuksessa arvioitiin tuulivoimapotentiaalia kolmessa skenaariossa, joissa keskeisin muuttuja oli tuulivoiman etäisyys asutuksesta. Perusskenaariossa vuosituotanto voisi olla 1 650 TWh vuodessa, kun etäisyys asutuksesta olisi 1,25 km. Silloin Suomeen pitäisi rakentaa noin 80 000 uutta 6 megawatin tuulivoimalaa. Selvästi suurin tuulivoimapotentiaali olisi Lapin maakunnassa. Pienimmän skenaarion 960 terawattitunnin vuosituotannon saavuttamiseksi tarvittaisiin noin 50 000 uutta tuulivoimalaa. Tällöin Suomen nykyinen sähkön vuosituotanto voitaisiin yli kymmenkertaistaa.
ELY: Tuulivoimahankkeiden yhteisvaikutukset huomioon Vornankosken hankkeessa
11.10.2023
Ilmatar suunnittelee enintään 18 tuulivoimalan rakentamista Vornankorven alueelle, joka sijoittuu Pielavedelle ja Kuopioon. Pohjois-Savon ELY-keskus on antanut yhteysviranomaisen lausunnon YVA-ohjelmasta. Se toteaa, että hankealueen läheisyyteen suunniteltuihin muihin tuulivoimaloihin sekä niiden yhteisvaikutuksiin tulee kiinnittää huomiota. Ihmisiin kohdistuvista vaikutuksista täytyy kiinnittää erityisesti huomiota siihen, miten esimerkiksi melu, välkevarjostus tai maiseman muutos vaikuttaisivat asutukseen. Alueen asukkaat ovat huolissaan terveysvaikutuksista ja luonnonrauhasta.
Vetelin Energia voi osallistua aurinko- ja tuulipuiston hankeyhtiöön
10.10.2023
Eolus Finland Oy suunnittelee tuuli- ja aurinkovoima-aluetta Veteliin Patanan tekojärven itäpuolelle. Eolus on tarjonnut kunnan tytäryhtiölle Vetelin Energialle mahdollisuutta osallistua hanketta varten perustettavaan yhtiöön. Kunnanhallitus on hyväksynyt osallistumisen yhtiöön enintään 15 %:n osuudella.
Laivojen energianlähteiden tulevaisuus on iso kysymysmerkki
12.10.2023
Turussa järjestetyssä Ilmastoystävällinen laivakoneisto -seminaarissa on pohdittu tulevaisuuden energiamuotoja merenkulussa ja offshore-liiketoiminnassa. Nesteen teknisen johtajan Markku Honkasen mukaan tulevaisuus on täynnä kysymysmerkkejä, vaikka Neste on tehnyt uusiutuvia polttoaineita 15 vuotta. Erilaisia vaihtoehtoja ja teknisiä ratkaisuja on paljon, mutta valitseminen on vaikeaa.
St1 lopettaa etanolin tuotannon Kajaanissa, Lahdessa ja Vantaalla
11.10.2023
St1:n muutosneuvottelut ovat päättyneet, ja yhtiö lopettaa bioetanolin tuotannon Kajaanissa, Lahdessa ja Vantaalla. Sahanpurulla toimivaa Kajaanin demolaitosta ei ole saatu toimimaan kunnolla. Vantaan ja Lahden laitokset ovat valmistaneet bioetanolia elintarviketeollisuuden jätteistä. Merkittävin raaka-ainetoimittaja on lopettanut toimitukset, eikä korvaavaa tuotetta ole saatu varmistettua. Tuotanto loppuu laitoksilla vuoden 2023 aikana, ja työnsä menettää 26 vakituista työntekijää. Määräaikaisten työntekijöiden työsuhteet ovat jo päättyneet
Hyvin matala-aktiivisen jätteen loppusijoitustila sai ympäristöluvan
10.10.2023
Etelä-Suomen aluehallintovirasto on antanut TVO:lle ympäristöluvan hyvin matala-aktiivisen jätteen maaperäloppusijoitustilan rakentamiseksi Olkiluotoon. Hanke vaatii ympäristöluvan lisäksi Säteilyturvakeskuksen toimintaluvan ja rakennusluvan. Loppusijoitus on tarkoitus aloittaa vuonna 2025. Maaperäloppusijoitustilaan tullaan sijoittamaan Olkiluodon ydinvoimalaitoksella ja mahdollisessa muussa toiminnassa syntyviä hyvin matala-aktiivisia jätteitä. Merkittävä osa nykyään voimalaitosjäteluolaan sijoitettavasta jätteestä on hyvin matala-aktiivista jätettä, joten maaperäloppusijoituksen myötä VLJ-luolan tilojen louhintatarve pienenee tulevaisuudessa, ja vaikutukset luontoon sekä ympäristöön pienenevät.
Savosolarin aurinkolämpöjärjestelmän toimitus Bauer Holzenergielle Saksaan alkaa
13.10.2023
Meriaura Energy Oy - Savosolar solmi kesäkuussa 2023 sopimuksen Bauer Holzenergie GmbH u. Co.KG:n kanssa noin 9 miljoonan euron arvoisen aurinkolämpöjärjestelmän kokonaistoimituksesta Bad Rappenauhun, Saksaan. Toimitussopimus oli ehdollinen rakennusluvan saamiselle. Osapuolet ovat sopineet projektin aloittamisesta rakennuslupaprosessin viivästyttyä. Aurinkolämpöjärjestelmän toimitus alkaa välittömästi ja sen käyttöönotto tapahtuu vuonna 2024.
Suomen toistaiseksi suurin aurinkovoimalaitos valmistuu Raumalle keväällä 2024
10.10.2023
CPC Finland Oy rakennuttaa Lakarin Aurinkovoima Oy:n lukuun Suomen toistaiseksi suurinta aurinkovoimalaitosta Lakarin alueelle Raumalle. Laitos ulottuu kolmelle alueelle, joiden pinta-ala on yhteensä noin 40 hehtaaria. CPC Finlandin toimitusjohtajan Erik Tastin mukaan voimalan käyttöönotto on huhtikuussa 2024. CPC Finland investoi hankkeeseen noin 21 milj. euroa, ja valtio tukee investointia 3,5 milj. euron avustuksella.
Kymenlaakson Sähkön liikevoitto kasvoi tammi-elokuussa 2023
12.10.2023
Kymenlaakson Sähkön liikevaihto tammi-elokuussa 2023 oli 98 milj. euroa. Vuonna 2022 vastaavana ajanjaksona se oli 111 milj. euroa. Liikevoitto oli lähes 27 milj. euroa, kun vuotta aiemmin se oli 2,6 milj. euroa. Toimitusjohtaja Aku Pyymäen mukaan tilanne näyttää hyvältä, ja hyvä tulos mahdollistaa investointien jatkamisen.
Mykkänen painottaa teollisuuden panosta Suomen päästövähennyksissä
11.10.2023
Ilmasto- ja ympäristöministeri Kai Mykkänen (kok.) on vieraillut Salossa. Hän painottaa teollisuuden panosta Suomen päästövähennyksissä. SSAB:n Raahen terästehtaan päästöt ovat yhtä suuret kuin koko Suomen liikenteen päästöt. Jos teollisuus siirtyisi puhtaaseen sähköön, se merkitsisi isoja vähennyksiä päästöihin. Nykyinen hallitus tuijottaa aiempaa vähemmän yksittäisten autojen pakoputkiin ja enemmän isojen tehtaiden savupiippuihin. Hallitus on sitoutunut viemään eteenpäin niitä keinoja, jotka tekevät Suomesta hiilineutraalin vuoteen 2035 mennessä.
Afarak Group ja LL-Resources purkavat yhdistymissopimuksen ja transaktion
12.10.2023
Afarak Group SE ja LL-Resources GmbH:n osakkeenomistajat ovat allekirjoittaneet sopimuksen yhdistymissopimuksen irtisanomisesta ja transaktion purkamisesta, jotka ovat astuneet voimaan välittömästi. Transaktion loppuunsaattamisprosessin ja LLR:n Afarak Groupiin integroimisen alustavien toimien aikana osapuolille on käynyt selväksi, että transaktion tuomat oletetut synergiaedut eivät toteutuisi osapuolten odottamalla tavalla. Osapuolet ovat yhtä mieltä siitä, että ne haluavat jatkaa Afarakin ja LLR:n välisen liikesuhteen kehittämistä myös tulevaisuudessa.
Stora Enson Inkeroisten tehtaan kaasuputkeen tuli reikä 12.10.2023
12.10.2023
Stora Enson Inkeroisten kartonkitehtaan maakaasuputkeen on tullut reikä Kouvolassa torstaina 12.10.2023. Sähköverkon kaapelointitöitä tehnyt urakoitsija oli epähuomiossa tehnyt reiän maakaasuputkeen. Maan pinnalla oleva merkintä kaasuputkesta on hieman sivussa oikeaan sijaintiin verrattuna. Urakoitsija on ilmoittanut vahingosta pelastuslaitokselle ja kartonkitehtaalle. Tehtaan palokunta oli sulkenut pääventtiilin. Vahingosta ei aiheutunut henkilövahinkoja. Kartonkitehtaalla maakaasu on mahdollista korvata sähköllä. Poliisi selvittää vahinkoa.
Balticconnector-kaasuputki taas käyttöön aikaisintaan huhtikuun 2023 alussa
11.10.2023
Gasgrid Finland kertoo, että vaurioitunut Balticconnector-kaasuputki saadaan alustavien arvioiden mukaan käyttöön aikaisintaan huhtikuun 2023 alussa. Korjaustöiden suunnittelu, vedenalaisen kaluston mobilisointi ja varsinaiset korjaustoimet vievät ainakin viisi kuukautta. Käynnissä olevasta putken tarkastusoperaatiosta vastaa Gasgrid Finland, ja se toteutetaan yhdessä Eleringin kanssa.
Kaasuputken vaurioitumisesta liikkuu monia teorioita
12.10.2023
Balticconnector-kaasuputken vaurioitumisesta liikkuu erilaisia teorioita. Viranomaiset ovat kertoneet vain, että vaurion on aiheuttanut joku ulkopuolinen tekijä. Keskusrikospoliisin mukaan räjähdyksestä ei ole viitteitä. Viron merivoimien komentajan Jüri Saskan mielestä vaikuttaa siltä, että putkea olisi vedetty sivustapäin. Ainakin Euroopan hybridiosaamiskeskuksen verkostojohtaja Jukka Savolainen on esittänyt teorian, jonka mukaan laivasta tahallaan tai vahingossa laskettu ankkuri tai muu raskas esine olisi vaurioittanut putkea. Gasgridin toimitusjohtaja Olli Sipilä ei kommentoi asiaa. Keskusrikospoliisin yleisjohtaja, rikosylikomisario Risto Lohi pitää ankkurin aiheuttamaa vaurioita epätodennäköisenä, mutta kaikki vaihtoehdot selvitetään.
Helsinki lopettaa lumen kippaamisen mereen
10.10.2023
Helsinki lopettaa lumen kaatamisen mereen, mutta siihen kuluu jopa 10 vuotta aikaa. Hernesaaren lumenkaatopaikka aiotaan sulkea vuoteen 2033 mennessä. Ympäristölupa lumen kippaamiseen on voimassa vuoteen 2031 asti. Talvella 2022-23 Hernesaaressa on kaadettu yli 10 000 kuorma-autollista lunta mereen. Kaupunginhallitus on hyväksynyt lumenhallinnan kehittämisen hankekokonaisuuden. Kaupunki aikoo lisätä lumen vastaanoton kapasiteettia, maavastaanottopaikkoja, sulatuslaitteita ja lähivarastointipaikkoja.
Aurora Linen toisen vaiheen rakentaminen alkaa Suomessa
13.10.2023
Suomen ja Ruotsin välistä pohjoista rajasiirtoyhteyttä vahvistavan Aurora Line -siirtoyhteyden rakentaminen etenee. Valtioneuvosto on myöntänyt lunastusluvan toisen vaiheen osuuden rakentamiselle Suomessa. Aurora Line lisää sähkön siirtokapasiteettia maiden välillä ja parantaa sähkön toimitusvarmuutta Suomessa sekä laajemmin Itämeren alueella. Ensimmäisen vaiheen rakentaminen aloitettiin syksyllä 2022 Suomessa. Siinä rakennetaan 153 kilometriä pitkä voimajohto Muhoksen Pyhänselän sähköasemalta Tornioon Viitajärven sähköasemalle. Syksyllä 2023 alkavassa toisessa vaiheessa rakennetaan voimajohto-osuus Viitajärveltä Ruotsin Messauren sähköasemalle.
Eltel rakentaa Onnisen logistiikkakeskukseen sähkönjakeluverkon kokonaisuuden
12.10.2023
Eltelin teollisuus- ja kiinteistöpalvelut ovat saaneet merkittävän sopimuksen Kesko Oyj:ltä. Kesko rakennuttaa Onnisen ja K-Auton käyttöön suuren huippumodernin logistiikkakeskuksen Hyvinkäälle ja Eltel toimittaa mittavaan hankkeeseen laajan sähkönjakeluverkon kokonaisuuden. Eltelin toimitukseen kuuluu logistiikkakeskuksen laajan pääsähköjakeluverkon rakentaminen alkaen uudesta keskijänniteliittymästä aina 20/0,4 kV jakelumuuntajiin saakka.
Leden Group rakennuttaa Suomen suurinta ohutlevytehdasta Oulaisiin
12.10.2023
Leden Group on rakennuttamassa Suomen isointa ohutlevytehdasta Oulaisiin. Hanke on 35 milj. euron arvoinen. Yhtiölle on tulossa kasvava bisnes sähkön varastoinnista ja siihen liittyvistä oheislaitteista. Yhtiö valmistaa sähkön varastointikomeroita ja osia sähköautojen latausasemiin. Leden Groupin liikevaihto oli 95 milj. euroa vuonna 2022. Työntekijöitä yhtiöllä on Virossa ja Suomessa yhteensä 450. Yli 50 % yhtiön tuotannosta liittyy sähkön varastointiin ja siirtoon. Yhtiö on aloittanut rekry-koulutuksen alueen oppilaitoksissa, koska jatkossa Oulaisissa on noin 300 työntekijää.