Etusivu > Uutiset muissa medioissa

Uutiset muissa medioissa

Bonus bara till direktörer, till alla, eller ingen

20.10.2021
Artikeln reder ut hur grannkommunerna Sibbo och Borgå belönar sina högsta tjänstemännen. I Sibbo belönas tjänstemännen med bonus för sina insatser under året. Borgå däremot har inte tagit något beslut gällande bonussystem eftersom det anses vara svårt att definiera kriterierna och målen. Trots att staden inte delar ut bonus gör Borgå Energi det. Johan Söderberg, styrelseordförande för elbolaget, förklarar att bolaget har en mätare som är bunden till resultatet, korrigerat enligt temperaturen under året. Bonus betalas ut ifall bolaget uppnått de ekonomiska målen vilket skett under de senaste åren i medeltal två år av tre.

Soinin kunta hankkii jatkossa sähkönsä Parikkalan Valolta – uusiutuvien energialähteiden sähkö jo tuttua kunnissa ja kaupungeissa

19.10.2021
Soinin kunta on päättänyt valita kunnan omistamiin kiinteistöihin sekä Soinin Vuokratalot Oy:lle uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön, jonka toimittajana toimii Parikkalan Valo. Parikkalan Valo hankkii myymänsä sähkön Nord Pool -sähköpörssiltä sekä sähkön pientuottajilta. Yhtiön myyntipäällikön Mika Lirkin mukaan sähkö voidaan alkuperätakuutodistuksen avulla jäljittää tuotantolaitokselle saakka.

Oikaisuvaatimus | Keuruun kaupunginhallitus hylkäsi oikaisuvaatimuksen Keuruun Sähkön elokuisista osakejärjestelyistä

19.10.2021
Keuruun kaupunginhallitus on hylännyt Ilari Kotimäen tekemän oikaisuvaatimuksen. Oikaisuvaatimus koski Keuruun Sähkö Oy:n elokuisia osakejärjestelyitä, joissa yhtiö hyväksyi, että Fortum myy osakkeensa Keuruun Sähkölle 10,4 miljoonalla eurolla.

Gasum hävisi verokiistan Norjassa

19.10.2021
Suomen valtion omistama kaasuyhtiö Gasum on hävinnyt Norjassa käydyn verokiistan. Yhtiö on vaatinut oikeusprosessissa korkeimman veroluokan mukaisesti vuosina 2014-2018 maksettuja veroja korkoineen palautettavaksi sekä oikeudenkäyntikulujen korvaamista. Vaatimukset koskivat noin 7 milj. euron summaa. Kiista koski nestemäisen maakaasun (LNG) tuotantolaitostoimintaa. Gasum käynnisti heinäkuussa 2018 oikeusprosessin Stavangerin alioikeudessa Norjan talous- ja kauppaministeriötä vastaan koskien paikallisten viranomaisten tekemää tilastollista luokitusta, jonka Gasum kertoo vaikuttaneen negatiivisesti yhtiön energiankulutusverotukseen. Norjan korkeimman oikeuden tuoreen päätöksen mukaan tuotantolaitoksen tilastollinen luokittelu ja tästä seurannut verokäytäntö on ollut oikea. Päätös aiheuttaa Gasumin tulokseen noin 7 milj. euron miinuserän. Korkein oikeus päätti, että kiistan osapuolina olleet Gasum sekä Norjan talous- ja kauppaministeriö maksavat oikeuskulunsa itse. Gasum-konsernin liikevaihto vuonna 2020 oli 664,3 milj. euroa. ja oikaistu liikevoitto 33,8 milj. euroa.

Sähkön kallistuminen huolestuttaa Finnsementtiä

20.10.2021
Sähkön hinnalla on Finnsementin toimitusjohtajan Miikka Riionheimon mukaan todella merkittävä vaikutus yhtiön kustannusrakenteeseen. Sähkön kallistuminen on jo nostanut kustannuksia jo miljoonia euroa, ja tilanne huolestuttaa. Finnsementti on pyrkinyt jo pitkään siirtämään jauhatuksen sähkönkulutusta öihin ja viikonloppuihin, jolloin sähkö on halvempaa. Uunit käyvät kuitenkin koko ajan kolmessa vuorossa, ja sementille on kysyntää ympäri vuoden. Riionheimo toteaa, ettei tuotantoa voi pysäyttää koska tahansa. Finnsementti on viime vuosina käyttänyt pörssisähköä noin 170 000 megawattia vuodessa. Se tutkii koko ajan vaihtoehtoja uusiutuvan sähkön käytön lisäämiseksi, mutta sitä rajoittaa valtava sähköntarve. Euroopan sementtiteollisuuden tavoite on hiilineutraalius vuoteen 2050 mennessä, mikä vaatii suuria investointeja ja lisää selvästi sähkön käyttöä. Riionheimon mukaan vaarana on, että kallis sähkö estää investointeja. Hän toivoo valtiolta tukea yrityksille.

Oulussa kehitetään vedyntuotantoa valokatalyysin avulla

19.10.2021
Oulun yliopiston tutkimusryhmä on kehittämässä hiilineutraalia ja sähkötöntä vedyntuotantoa. Tutkimuksen kohteena on teknologia nimeltä valokatalyysi, jonka avulla voitaisiin mahdollisesti ratkaista jopa koko maailman energiatalous. Valokatalyysillä tehdään vedestä vetyä auringonvalon avulla. Kemiallista reaktiota kiihdyttävä aine kerää suoraan valosta energiaa, jonka se käyttää vesimolekyylien hajottamiseen ja kahden vetymolekyylin muodostamiseen. Samalla syntyy myös happea. Vetytaloudella on sekä EU:n että Suomen suunnitelmissa keskeinen merkitys hiilineutraaliin yhteiskuntaan siirtymisessä. Nykyiset suunnitelmat edellyttävät kuitenkin sähkön käytön ja tuotannon moninkertaistumista. Nykyisen hallitusohjelman vetystrategiassa on kirjattu vedyntuotannon tapahtuvan elektrolyysin avulla. Elektrolyysi vaatii kuitenkin niin paljon sähköä, että sen käyttö mullistaisi sähkömarkkinat. Oulun yliopiston elektronispektroskopian professori Marko Huttula sanoo, että pelkän sähkön avulla tapahtuva vedyntuotanto on täysin mahdotonta. Hänen mukaansa pitäisikin panostaa aidosti vihreän vedyn tuottamiseen ilman sähköä ja hiilidioksidipäästöjä. Huttulan johtama yksikkö aikoo rakentaa ensin valokatalyysin pilottilaitoksen. Kun pilottilaitos toimii, voidaan siirtyä oikeaan tuotantoon. Tutkimuksen kohteena on erityisesti se, miten löytää ympäristöystävällinen, kulumaton ja tehokas katalyytti.

Helen ei ole irtautumassa Kilpilahti-hankkeesta

18.10.2021
Energiayhtiö Helen jatkaa Porvoon Kilpilahden teollisuuden hukkalämpöjen hyödyntämistä tutkivassa projektissa, vaikka esimerkiksi Fortum on ilmoittanut irtautuvansa hankkeesta. Helenin kehityshankkeiden päällikön Janne Rauhamäen mukaan asiasta ei ole tässä vaiheessa muuta kommentoitavaa. Projektissa selvitetään, kannattaisiko Kilpilahdessa toimivien Nesteen ja Borealiksen laitosten hukkalämpöä käyttää Helsingin seudun kaukolämmitykseen. Aiempien esiselvitysten mukaan hukkalämmön hyödyntäminen maksaisi 700-1 000 milj. euroa. Kilpilahden hukkalämpö ajetaan nykyisin yhä mereen. Lämmön hyödyntäminen kaukolämmityksessä vaatisi mm. 40 kilometrin kaukolämpöputkiston rakentamista.

Carunan Virtane-palvelussa uusi laskuri taloyhtiöiden aurinkovoimahankkeille

19.10.2021
Carunan Virtane-palvelussa on saatavilla uusi laskuri, jonka avulla taloyhtiöt voivat helposti selvittää, minkä kokoinen aurinkovoimala olisi omalle taloyhtiölle kannattavin. Carunan hankekehityspäällikön Juha Olkkosen mukaan arvio perustuu taloyhtiön ja sen huoneistojen todellisiin kulutustietoihin. Laskurin kautta tuleva ehdotus näyttää, kuinka suuren osan taloyhtiön kulutuksesta aurinkosähkö voisi kattaa. Taloyhtiön projektin lähtökohdaksi annetaan arviolaskelma siitä, minkä kokoisella ja hintaisella aurinkovoimalalla saataisiin paras takaisinmaksuaika. Projektin edetessä aurinkopaneelikartoituksen tekijä tai tarjoustaan valmisteleva urakoitsija selvittää katolle mahtuvien paneelien optimaalisen määrän ja sijoittelun. Kartoitusraportin ja tarjouksien tulisi myös sisältää tarkennettu hyötylaskelma, joka vaaditaan toteutettavan järjestelmän perusteella.

Itä-Suomen maakuntajohtajat haluavat lisää tuulivoimaa

19.10.2021
Uutissuomalaisen Itä-Suomen maakuntajohtajille tekemän kyselyn mukaan itäisessä Suomessa haluttaisiin pystyttää nykyistä selvästi enemmän tuulivoimaa. Tuulivoimayhtiöt kertovat, että esteeksi kuitenkin nousevat usein Puolustusvoimien tutkat. Maakuntajohtajat pitävät tilannetta epätasa-arvoisena. Etelä-Karjalan maakuntajohtajan Satu Sikasen mukaan Itä-Suomi on jäänyt tuulivoimainvestoinneissa jälkeen, mikä lisää kuntien välistä epätasa-arvoa eri puolilla maata. Hänen kollegansa Pohjois-Savosta, Marko Korhonen, sanoo, että maakunnan kaikki kunnat eivät pääse hyödyntämään tuulivoimarakentamisen tuomia tuloja tai positiivisia imago- ja päästötasevaikutuksia. Suomen tuulivoimayhdistyksen ja Sitran mukaan Itä-Suomessa olisi suuri tuulivoimapotentiaali. Tästä huolimatta tuulivoimapuistoja ei ole lainkaan esimerkiksi Pohjois-Karjalassa ja Etelä-Savossa. Pohjois-Karjalan maakuntajohtajan Markus Hirvosen mukaan Itä-Suomelle olisi mietittävä oikeudenmukainen kompensaatio, jos alue jää pysyvästi tuulivoiman mustaksi alueeksi. Apulaisosastopäällikkö Markku Viitasaaren mukaan Puolustusvoimien tutkat eivät ole este tuulivoimarakentamiselle. Hänen mukaansa Puolustusvoimat on aiheettomasti nostettu syylliseksi Itä-Suomen vähäiseen tuulivoimatuotantoon. Viitasaari sanoo, ettei Puolustusvoimilla ole alueita, joilla tuulivoiman rakentaminen kategorisesti kiellettäisiin. Hän toteaa, että suurimmat tuulivoiman esteet ovat kaavoituksessa, asukkaiden valituksissa ja luontoarvoissa.

Pyhäjoen ydinvoimalan venäläisurakoitsija maksoi 2,8 milj. euron verorästit

19.10.2021
Pyhäjoen Hanhikivelle rakennettavan ydinvoimalan venäläisen pääurakoitsijan Joint Stock Company Concern Titan-2:n Suomen sivuliike on näkynyt heinäkuusta 2021 lähtien Asiakastiedon protestilistalla. Taloussanomien julkaiseman listan mukaan yrityksellä oli 6.7.2021 maksamattomia velkoja Verohallinnolle 2 855 240 euroa. Fennovoiman viestintäpäällikön Mihail Tchitcherinin mukaan asia on sisäisessä selvityksessä. Hän kertoo yhtiön varautuneen omalla valvonnallaan korjaamaan ja havainnoimaan suurissa rakennushankkeissa usein ilmeneviä ongelmia ja puutteita. Fennovoiman viestinnästä kerrotaan, että verorästit on Titan-2:lta saadun tiedon mukaan maksettu 30.9.2021. Viestintäjohtaja Sakari Kotola vahvistaa asian. Hänen mukaansa Fennovoima ei näe asiassa Titan-2:n maksukykyyn liittyviä asioita.

TVO: OL3:n käyttöönoton viivästymisen syynä vika matalapaineturbiinissa

19.10.2021
Olkiluoto 3 -ydinvoimalan rakennuttaja ja operaattori Teollisuuden Voima (TVO) on paljastanut syyn voimalan käyttöönoton uusimpaan viivästykseen. Yhtiö kertoo, että laitoksella aloitettiin elokuussa 2021 turbiinien ylimääräinen huolto ja tarkistus, koska yksi kolmesta matalapaineturbiinista oli jumiutunut ja vaurioitunut. TVO:n osavuosikatsauksessa kerrottiin, että yksi matalapaineturbiinin roottori vaihdetaan, ja samalla tarkistetaan kaikki matalapaineturbiinit ja tehdään niihin pieniä muutostöitä. TVO vahvistaa samalla, että elokuun 2021 lopulla tiedotettu uusi aikataulu on edelleen voimassa. Laitos on tarkoitus kytkeä sähköverkkoon helmikuussa 2022 ja säännöllisen sähköntuotannon on määrä alkaa kesäkuussa 2022.

Keminmaan Pohjanporttiin avataan kaasutankkausasema

20.10.2021
Pohjanranta Oy:n omistaja Paavo Väyrynen kertoo, että Keminmaahan nelostien varteen Pohjanporttiin avataan Suomen pohjoisin kaasutankkausasema. Väyrysen mukaan kaasutankkauspiste on määrä saada auki kesällä 2022. Kaasu tuodaan aluksi Tornion LNG-varastosta ja paineistetaan liikennekäyttöön. Myöhemmin Pohjanportissa tulee olemaan mahdollisuus tankata puhdasta biokaasua. Valtio tukee kaasutankkausaseman perustamiseen liittyviä hyväksyttyjä investointikustannuksia 30 %:lla, maksimissaan 130 000 eurolla. Alueen kunnat suunnittelevat jätekeskus Jäkälän yhteyteen Tornioon biokaasulaitosta, josta tankkausasema voi tulevaisuudessa saada paikallista biokaasua. Tornion Energia ja Business Tornio ovat tehneet alustavan sopimuksen biokaasulaitoksen investointisuunnitelman laatimisesta Jos laitos päätetään rakentaa, rakentaminen ja luvitus vie aikaa pari vuotta. Laitosinvestoinnin arvo on vajaat 10 milj. euroa.

Valmetin uusi koelaitos nyt toiminnassa Sundsvallin kuituteknologiakeskuksessa

19.10.2021
Valmetin uusi Pretreatment BioTrac -koelaitos on käynnistetty yhtiön Sundsvallin kuituteknologiakeskuksessa Ruotsissa. Koelaitosinvestoinnin tarkoituksena on vahvistaa Valmetin tutkimus- ja kehitystyötä biomassan esikäsittelyn alalla sekä auttaa vastamaan uuteen bioenergian, biopolttoaineiden ja biokemikaalien markkinakysyntään. Koelaitos tarjoaa kokeilu- ja laboratoriopalveluja Valmetin asiakkaille ja antaa mahdollisuuden testata erilaisia raaka-aineita sekä kehittää, varmentaa ja optimoida esikäsittelyprosessi valittuihin tarkoituksiin. Koelaitoksen esikäsittelyjärjestelmä on joustava ja pystyy käsittelemään monia erilaisia raaka-aineita. Järjestelmä on suunniteltu tukemaan erilaisia prosessikokoonpanoja, kuten happoimpregnointia, ja monenlaisia reaktorikokoonpanoja, mukaan lukien vaaka- ja pystysuuntaiset reaktorit. Prosessinohjaus varmistetaan Valmet DNA -järjestelmällä.

Mynämäen Jussinsuolle uusi turvetuotantolupa

19.10.2021
Etelä-Suomen aluehallintovirasto on myöntänyt Ismo Nummelalle ympäristöluvan turvetuotantoon Mynämäen Jussinsuolla. Tuotantoalueen pinta-ala auma-alueineen on noin 13,5 hehtaaria. Jussinsuo on pääosin jo tuotannossa olevaa turvetuotantoaluetta, josta suuri osa on ojitettu. Turvetta on tähän asti nostettu noin 9,5 hehtaarin alueelta, ja luvan myötä käyttöön otetaan koko tehollinen alue. Hankealue sijaitsee noin 135 metrin etäisyydellä Kolkansuon Natura-alueeseen kuuluvasta Isosuosta. Turvetuotannolla ei arvioida merkittävästi heikentävän Kolkansuon Natura-alueen suojeluperusteena olevia luontoarvoja.

Ruotsi: Ei päätöksiä tuulivoimainvestoinneista kolmannella neljänneksellä

20.10.2021
Vaikka sähkön hinta on korkealla etenkin Etelä-Ruotsissa, Ruotsissa ei tehty vuoden 2021 kolmannen vuosineljänneksen aikana päätöksiä tuulipuistoinvestoinneista. Tilanne on poikkeuksellinen, sillä ensimmäistä kertaa tuulivoimaloiden käyttöönoton jälkeen laajentumispäätöksiä ei Svensk Vindenergin tilastojen mukaan ole tehty yhtään. Svensk Vindenergin analyytikko Daniel Kulin uskoo, että odottamattoman tilanteen syynä ovat turbulenttiset markkinat ja epävarmuus tulevista hinnoista. Kulin uskoo myös, että potentiaaliset sijoittajat odottavat, kunnes Euroopan kaasukriisi on ohi.

Ruotsi: Skopas Tech kehittää energian varastointiratkaisua

18.10.2021
Ruotsalainen Skopas Tech, Kuninkaallisen teknillisen korkeakoulun (KTH) spin-off-yritys, on kehittänyt energian varastointikonseptin, jota voidaan kuvata superkondensaattorin ja ladattavan akun välimuodoksi. Akku on valmistettu biomassasta peräisin olevasta hiilestä ja vesipohjaisesta elektrolyytistä, jossa on metallia. Latausaika on jopa 95% lyhyempi kuin litiumioniakuilla. Tämän luvun on todennut tutkimuslaitos RISE. Mahdollisia sovelluksia ovat sähkötyökalut, mutta akku sopii myös tuotteille, jotka on ladattu aurinkokennoilla ja energian keruun eri menetelmin. Pitkällä aikavälillä yhtiö haluaa käyttää tekniikkaa ajoneuvoissa, erityisesti junissa ja linja -autoissa. Yhtiö käynnistää parhaillaan toimintaansa koronaviruspandemian aiheuttaman seisokin jälkeen ja odottaa palaavansa täysimittaiseen toimintaan noin vuoden kuluttua.

Viro: Voimalaitokset tuottivat 481 GWh uusiutuvaa sähköä Q3/2021

18.10.2021
Viron voimalaitokset tuottivat vuoden 2021 kolmannella neljänneksellä 481 GWh uusiutuvaa sähköä, mikä on 11 prosenttia vähemmän kuin vastaavana aikana vuonna 2020. Tuulivoiman osuus uusiutuvan energian kokonaistuotannosta oli 32 prosenttia. Tuulipuistot tuottivat 155 GWh eli kymmenesosan. Biomassasta, biokaasusta ja jätteestä tuotetun sähkön osuus uusiutuvan energian kokonaistuotannosta oli 40% eli 193 GWh. Vesivoimalla tuotettiin sähköä 1 GWh, kun taas aurinkopaneeleilla tuotetun sähkön määrä nousi 50 gigawattitunnista 131,4 gigawattituntiin. Uusiutuvista lähteistä tuotettu sähkö muodosti 40 prosenttia Viron sähköntuotannosta ja neljänneksen kulutuksesta vuoden 2021 yhdeksän ensimmäisen kuukauden aikana.