Etusivu > Uutiset muissa medioissa

Uutiset muissa medioissa

Liittyminen yhteiseen voimalaan sallitaan, jakeluverkon rakentamista ei

20.1.2021
Artikkeli käsittelee sähkömarkkinalain päivitystä, jossa puututaan myös sähkön siirtoon energiayhteisöjen sisällä. Vatajankosken Sähkön toimitusjohtaja Pekka Passi pitää aktiivisia asiakkaita ja sähkön pientuotantoa hyvänä asiana verkkoyhtiönkin näkökulmasta. Myös kumppanuus paikallisesta sähköhuol­losta vastuuta ottavan energiayhteisön kanssa voisi tarjota molemminpuolista hyötyä. Huoli verk­koyhtiöitten toimintaedellytyksistä on kuitenkin hänen mielestään aiheellinen. Jos moni kaukolämpöverkon piirissä oleva asiakas rakentaa oman maalämpökaivon, lämmön hinta verkkoon jääville asiakkaille voi nousta liian korkeaksi tuhoten koko verkon toimintaedellytykset, Passi sanoo.

Valmet pääsee toimittamaan Seinäjoen Energian uuden biokattilan Kapernaumiin – ”Tämä ratkaisee puolet tavoitteesta”

21.1.2021
Seinäjoen Energia kertoi tiistaina, että Kapernaumin lämpövoimalan uuden kattilalaitoksen toimittajaksi on valittu kilpailutuksen alun perin voittanut Valmet. Seinäjoen Energian lämpöjohtaja Mikko Mursulan mukaan sopimus on tehty ja uusi 50 megawatin kattila voidaan ottaa käyttöön ensi vuoden kesällä. Kattilassa poltetaan erilaisia puupolttoaineita, mutta mahdollisesti myös turvetta toistaiseksi. Kapernaumin uudistus tulee maksamaan yli 30 miljoonaa euroa, ja uuden kattilan osuus summasta on valtaosa. Toimitusjohtaja Vesa Hätilä kertoo, että kattilasopimus on askelta kohti hiilineutraaliutta vuoteen 2030 mennessä.

Valmet toimittaa kattilalaitoksen kaukolämmön tuotantoon Seinäjoen Energialle

21.1.2021
Valmet toimittaa kattilalaitoksen Seinäjoen Energialle Kapernaumin lämpökeskukseen. Uusi kattila mahdollistaa uusiutuvien polttoaineiden käytön lisäämisen kaukolämmön tuotannossa. Tilaus sisältyy Valmetin vuoden 2020 neljännen neljänneksen saatuihin tilauksiin. Tilauksen arvoa ei julkisteta. Laitos luovutetaan asiakkaalle syksyllä 2022. Valmet rakentaa uuden kattilalaitoksen perustuksista ylöspäin polttoaineen syöttösiilosta piippuun saakka. Toimituksen ydin on Valmet BFB-kattila, joka hyödyntää kerrosleijuteknologiaa ja käyttää polttoaineena monipuolisesti erilaisia biomassoja. Valmetin toimitukseen sisältyvät myös mm. sähkösuodatin, savukaasulauhdutin ja Valmet DNA -automaatiojärjestelmä koko laitokselle. Kattilalaitoksen polttoaineteho on 49,5 megawattia (MW) ja maksimi kaukolämpöteho 56,5 MWth yhdessä savukaasulauhduttimen kanssa.

Projekt för hållbara arbetsresor – enkätresultaten har kommit

22.1.2021
De första resultaten från Borgå stads projekt Hållbart till jobbet har kommit in. Målet med projektet är att skapa färdsätt som främjar välbefinnandet och att förbättra möjligheterna att använda hållbara färdsätt. Bland organisationerna som deltar i projektet finns även Borgå Energi.

Elverkschefen som gillar att fäkta

22.1.2021
Jim Sandbackas första sommarjobb inom elbranschen var som linjemontör på Kronoby Elverk. När han blev klar med sin diplomingenjörsexamen jobbade han fyra år i Norrköping, Sverige, tills han fick veta att Kronoby Elverk söker ny vd. Sandbacka valdes och han tillträdde som vd den 1 januari 2021. Till sin hjälp har han tidigare vd:n Glen Ahlskog som jobbar kvar till den 22 februari.

Fortumin Rauramo: Fortumin katse on nyt taseen vahvistamisessa

21.1.2021
Fortumin toimitusjohtaja Markus Rauramo kertoo, että Fortumin strategian toimeenpano on käynnissä. Fortumin uudessa strategiassa yhtiö jaottelee käynnissä olevan energiamurroksen kolmeen eri vaiheeseen. Niistä ensimmäinen on konsernin aiemmin tekemät divestoinnit. Parhaillaan yhtiö toteuttaa toista vaihetta, jossa katse pidetään edelleen taseen vahvistamisessa. Fortum harkitsee Puolan, Baltian ja Tukholman kaukolämpöliiketoimien kohtaloa ja kuluttajaliiketoiminnan tulevaisuutta. Investoinnit uusiutuvaan energiaan jatkuvat ja teollisuus- ja infra-asiakkaiden palveluita kehitetään. Vuonna 2023 käynnistyy voimakkaamman kasvun vaihe. Fortum odottaa saavansa noin 100 milj. euron vuosittaisen tuloshyödyn konserniin liittyvän Uniperin kanssa vuoteen 2025 mennessä. Rauramon mukaan Euroopassa on valtava hiilidioksidivapaasti tuotetun vedyn markkina. Rauramo laskee, että hiilidioksidivapaasti tuotetun vedyn tarve voi kasvaa liki nollasta lähes 3 000 terawattituntiin vuoteen 2050 mennessä. Rauramo arvioi, että nopean kasvun vaihe alkaa kymmenen vuoden sisällä. Kehitystä kuitenkin jarruttavat sähkön siirtolinjat, joita ei Euroopassa voida rakentaa riittävän nopeasti. Tämän vuoksi Fortum on kiinnostunut kaasusta, sillä kaasuinfrastruktuurilla kyetään siirtämään energiaa tehokkaammin kuin sähkölinjoilla. Fortumin tukijalat ovat kaasu ja puhtaasti tuotettu sähkö sekä kiinnostus kääntää maakaasun jakelijan ja varastoijan rooli puhtaasti tuotettuun vetyyn, Rauramo linjaa.

Vaasan Sähkön myrskyistä aiheutuvat vakikorvaukset ovat viivästyneet

21.1.2021
Vaasan Sähkön syysmyrskyistä aiheutuneiden sähkökatkosten tuhansille asiakkaille maksettavat vakikorvaukset ovat viivästyneet johtuen vuoden 2020 lopussa tapahtuneesta laskujärjestelmän vaihdosta. Esim. Aila-myrskyn vakiokorvausten määrä vaihtelee 3 eurosta 2 000 euroon, riippuen asiakkaan edellisvuoden kulutuksesta ja katkon pituudesta. Hyvitys maksetaan kiinteistön nykyiselle omistajalle.

Sähkönsiirtomaksuja koskeva kansalaisaloite luovutettiin eduskunnalle

21.1.2021
Eduskunnalle luovutettiin 21.1.2021 kansalaisaloite, jossa vedotaan sähkön siirtohinnoittelun kohtuullistamisen puolesta. Omakotiliitto ryhtyi keräämään aloitteeseen nimiä lokakuussa 2020. Loppuvuodesta 2020 eduskuntakäsittelyyn vaadittava 50 000 kannatusilmoituksen raja täyttyi. Aloituksessa vaaditaan mm. että sähkönsiirtomaksuille säädetään 5 %:n vuotuinen korotuskatto.

S-ryhmällä on 77 hiilipäästötöntä kiinteistöä

21.1.2021
S-ryhmä etenee kunnianhimoisten ilmastotavoitteidensa toteuttamisessa. S-ryhmällä on jo 77 nollapäästöistä kiinteistöä. S-ryhmän energiaohjauksen päällikkö Matti Loukkolan mukaan päästöttömyyteen on päästy pitkäjänteisellä työllä, johon osuuskaupat ovat olleet hyvin sitoutuneita. Keskeistä on ollut energiatehokkuuden jatkuva parantaminen sekä kylmälaitteista syntyvän ylijäämälämmön talteenotto ja hyödyntäminen kiinteistön lämmittämisessä. Toinen tekijä on ollut S-ryhmän päätös siirtyä yksinomaan uusiutuvan sähkön käyttöön, kertoo Loukkola. Pohjois-Suomessa toimiva Osuuskauppa Arina on tehnyt S-ryhmässä ripeimmin työtä hiilineutraalien kiinteistöjen eteen. Nyt osuuskaupalla on jo 40 päästötöntä kiinteistöä. S-ryhmä julkisti keväällä 2020 tiukat ilmastotavoitteet, joiden mukaan ryhmä pudottaa ilmastopäästöjensä määrää 90 % vuoden 2015 tasosta vuoden 2030 loppuun mennessä.

Caruna palkitsi kuntia työturvallisuudesta

21.1.2021
Caruna lanseerasi vuonna 2019 ilmaisen Caruna-korttikoulutuksen aliurakoitsijoille, jotka eivät ole sähköalan ammattilaisia. Koulutuksen tarkoituksena on taata perusymmärrys toimintaympäristöömme liittyvistä turvallisuustekijöistä. Nyt koulutuksen on saanut jo 1 500 henkilöä. Caruna-korttikoulutusta mukaillen yhtiö räätälöi Peilipinta Consultingin kanssa kunnille oman koulutuksen, joihin kutsuttiin myös kuntien aliurakoitsijoita. Kunnista koulutukseen on osallistunut 750 henkilöä. Carunan toimitusjohtaja Tomi Yli-Kyyny kertoo uskovansa, että työturvallisuuskoulutus on ollut yksi menestystekijä siinä, että palkitut kunnat ovat onnistuneet turvallisen työympäristön ylläpitämisessä omilla työmaillaan. Caruna palkitsee verkkoalueidensa kunnista turvallisen työn toteutumisesta vuonna 2020 Isokyrön, Merikarvian ja Koski tl:n. Näiden kuntien alueella ei Carunan maakaapeliverkkoon kaivettu kertaakaan.

Muutos säätösähkömarkkinoiden minimitarjouskokoon

21.1.2021
Energiavirasto on hyväksynyt säätötarjouksen vähimmäiskoon muutoksen ehtoihin ja edellytyksiin manuaalisen taajuudenpalautusreservin (mFRR) toimittajalle. Kyseinen muutos astuu voimaan 25.1.2021. Tämän jälkeen reservitoimittajan on sallittua jättää kutakin käyttötuntia kohden yksi alle 5MW:n ylös- ja yksi alassäätötarjous, edellyttäen, että reservitoimittajalla on käytössään elektroninen aktivointi. Tällöin säätötarjouksen vähimmäiskoko on 1 MW.

Päästökompensaatio halutaan rajata rahankeräyslain ulkopuolelle

21.1.2021
Vapaaehtoiset päästökompensaatiopalvelut haluttaisiin rajata rahankeräyslain ulkopuolelle. Sisäministeriön esitysluonnon on palannut lausuntokierrokselta ja iso osa lausunnoista puoltaa muutosta. Sisäministeri Maria Ohisalo (vihr.) jättänee lakiesityksen eduskunnalle kevätkauden 2021 aikana. Päästökompensaatiopalveluita on poistunut markkinoilta. Ministerin erityisavustajan Sameli Sivosen mukaan laki liittyy päästökompensaation mahdollistamiseen. Monen asiantuntijan mielestä kompensointi on vastikkeellista toimintaa. Compensate-säätiön vastuullisuusjohtajan Niklas Kaskealan arvion mukaan 90 % lausunnonantajista katsoo, että päästökompensaatio tulisi rajata lain ulkopuolelle. Säätiöstä on tehty tutkintapyyntö, koska poliisi katsoo toiminnan olevan vastikkeetonta ja säätiöllä pitäisi olla rahankeräyslupa. Poliisi ei kommentoi lakiesityksen mahdollisiin vaikutuksiin syyteharkinnassa. Compensate on kyennyt toimimaan normaalisti. Lakiesityksen läpimeno merkitsisi sitä, että säätiö voisi jatkaa toimintaansa ilman rahankeräyslupaa.

Kankaanpäähän suunnitellaan aurinkovoimaa

21.1.2021
Kankaanpäähän on suunnitteilla ainakin kaksi aurinkovoiman tuotantoaluetta. Toinen alueista on luvassa Honkajoen puolelle Kirkkokallion alueelle ja toinen Pansian alueen taakse. Kaavaillut sijoituspaikat ovat harvaan asuttuja, joten niillä riittää hyvin tilaa voimaloille. Kankaanpään kaupungin elinkeinojohtaja Marko Rajamäki kertoo, että aurinkovoimalat monipuolistaisivat kaupungin energiantuotannon rakennetta. Kankaanpään kaupunki suhtautuu myönteisesti aurinkovoimaan, sillä se kerryttää kuntien kassaan kiinteistöveroja.

Finland: SGRE secures supply deal with Suomen Hyotytuuli Oy

20.1.2021
Siemens Gamesa Renewable Energy (SGRE) has just announced the signing of an agreement with Suomen Hyotytuuli Oy for the supply of onshore wind turbines. The company will supply its most powerful turbine: the SG 5.8-155. This is the first order for this new technology that Siemens Gamesa has received from Finland. The 14 turbines will be installed in the Alajoki-Peuralinna wind farm, which is forecast to start operating in 2022.

STUK: OL3-voimala ei ole vielä valmis ydinpolttoaineen lataamiseen

21.1.2021
Säteilyturvakeskuksen (STUK) tuoreesta valvontaraportista käy ilmi, että rakenteilla oleva Olkiluoto 3 -ydinreaktori ei ole vielä valmis polttoaineen lataamista varten. Teollisuuden Voima (TVO) on asettanut tavoitteeksi, että polttoainetta olisi mahdollista ryhtyä lataamaan maaliskuussa 2021. STUK:n mukaan OL3-laitosyksiköllä on joitakin kesken olevia asioita, jotka vaikuttavat latausvalmiuteen. TVO:lla on ratkaistavanaan muitakin ongelmia. Yksi niistä liittyy hätägeneraattoreihin, joissa on havaittu värähtelyä. Korjaustyöt olivat edelleen kesken vuoden 2020 lopulla. STUK on havainnut puutteita myös laitoksen johtamisjärjestelmässä.

Nevel hakee Forssassa päästörajamuutosta

22.1.2021
Nevel hakee aluehallintoviranomaiselta Forssan voimalaitoksen ympäristölupamääräysten tarkistamista, sillä yhtiö haluaa poikkeamaa rikkidioksidin ja typen oksidien BAT-päästötasoihin vuodesta 2023 alkaen. Nevel vähentää turpeen polttamista voimalaitoksen leijukattilassa ja lisää puuperäisen biopolttoaineen käyttöä. Polttoprosessiin joudutaan lisäämään rikkiä kattilakorroosion ehkäisemiseksi. Nevel esittää, että voimalaitoksen ympäristöluvassa ei annettaisi määräyksiä savukaasujen puhdistuksen lauhdevesien laadulle, vaan määrätään noudattamaan jätevesisopimusta Forsson vesihuoltoliikelaitoksen kanssa. Toissijaisesti Nevel hakee myös ympäristöluvan lauhdevesimääräyksiin pieniä helpotuksia.

GTK varaisi 4 000 hehtaaria maata turvetuotantoon Pohjois-Karjalassa

22.1.2021
Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) kartoituksesta käy ilmi, että Pohjois-Karjalassa tulisi varata 4 000 hehtaaria suoalueita vaihemaakuntakaavaan lähitulevaisuuden turvetuotantoa silmällä pitäen. Turvetuotanto on tarpeen, sillä turvetta tarvitaan aktiivihiilitehtaan raaka-aineeksi sekä kuivikkeeksi ja kasvualustaksi. GTK:n selvityksen mukaan maakunnassa on 5 900 hehtaaria suoalueita, joista saatava turve on soveltuvaa aktiivihiilitehtaan raaka-aineeksi. Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliiton (MTK) Pohjois-Karjalan toiminnanjohtaja Vilho Pasanen pitää 4 000 hehtaarin alaa liian pienenä. Pasasen mukaan se ei tule riittämään turvetuotannon tarpeisiin. Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjois-Karjalan piiriedustaja Anna Mustonen kritisoi Pasasen näkemystä. Mustosen mielestä 4 000 hehtaaria turpeen hyödyntämiseen käytettävää suota on ilmastopoliittisesti kestämätöntä.

Laa­ni­lan Voima käynnistää yt-neuvottelut

21.1.2021
Laanilan Voima, joka toimii Oulussa Laanilan teollisuusalueella, aloittaa yt-neuvottelut viikolla 4/2021. Neuvottelut käynnistetään, koska asiakkaat siirtyvät käyttämään Oulun Energian tuottamaa teollisuushöyryä. Laanilan Voiman toiminta mahdollisesti loppuu, jolloin sen noin 30 työntekijää menettävät työnsä. Laanilan Voima on Pohjolan Voiman (PVO) tytäryhtiö. Laanilan Voiman voimalaitos on lämmön ja sähkön yhteistuotantolaitos, joka tuottaa teollisuushöyryä mm. Kemiran ja Oulun Energian käyttöön.

Keski-Suomeen tulossa lisää kaasuautojen tankkausasemia

22.1.2021
Energiavirasto on myöntänyt sähköisen liikenteen ja biokaasun infrastruktuuritukea Lievestuoreen Lämmölle ja Wega Groupille. Lievestuoreen Lämpö suunnittelee rakentavansa Laukaaseen biokaasun tankkausaseman. Wega Group puolestaan aikoo biokaasun tankkausaseman Äänekoskelle.

Konnekuljetus ostaa Kosken Megawatin

20.1.2021
Konnekuljetus ostaa Kosken Megawatin koko osakekannan. Metsäteollisuuden kuljetuksiin erikoistunut Konnekuljetus laajentaa kaupan myötä palvelujaan haketukseen ja murskaukseen sekä erilaisten kiertotalouden materiaalien käsittelyyn. Kaupan myötä Konnekuljetuksen liikevaihto kasvaa noin 18 miljoonaan euroon ja henkilöstömäärä noin 80:een. Konnekuljetus hakee uudelle liiketoiminnalle voimakasta kasvua. Yrityksessä uskotaan, että kiertotalouden kokonaispalvelulle on kysyntää, sillä tällä hetkellä palvelu on melko pirstaleinen. Kosken Megawatti jatkaa toimintaansa normaalisti ja omalla nimellään.

Viro: Koalitiohallitus haluaa panostaa uusiutuviin energialähteisiin

20.1.2021
Uusiutuva energia on etusijalla perinteisempään fossiilisiin polttoaineisiin perustuvaan energiantuotantoon nähden Viron uudistuspuolueen ja Viron keskustapuolueen johtaman koalitiohallituksen tullessa valtaan, sanoo uudistuspuolueen johtaja Kaja Kallas. Hänen mukaansa tällainen kehitys vaatii enemmän tuulipuistoja, ja että esteet niiden rakentamiselle on poistettava. On kuitenkin epäselvää, mitä tapahtuu Viron valtion omistamalle Eesti Energialle ja sen öljyliusketta polttaville voimalaitoksille.

Norja: Hallitus esittelee ilmastosuunnitelman - metsät ratkaisevassa asemassa

19.1.2021
Norjan hallitus on esittänyt ilmastosuunnitelman kaudelle 2021-2030. Siihen sisältyy strategia metsien hiilidioksidinielujen lisäämiseksi. Norjan metsä kerää tällä hetkellä noin 24 miljoonaa tonnia hiilidioksidia vuodessa. Määrä on vähentynyt noin 7 miljoonalla tonnilla vuodesta 2009. Laskun odotetaan jatkuvan seuraavien 20 vuoden aikana, ellei toimenpiteisiin ryhdytä. Hallitus haluaa kääntää suuntauksen investoimalla toimenpiteisiin, joihin kuuluu metsäpuun jalostus, nuorten metsien raivaaminen ja kantojen hoito juurimätää vastaan.