Etusivu > Uutiset muissa medioissa

Uutiset muissa medioissa

Piipsannevan sähkönsiirtolinjaus tarkentunee syksyllä

15.6.2021
Piipsannevan tuulivoimapuistossa tuotettava sähkö on tarkoitus siirtää valtakunnanverkkoon Fingridin niin sanotun Metsä-linjan kautta. Piipsannevan muuntamoitten ja Fing­ridin aseman välisen siirtolinjan ra­kentamisesta vastaa Puhuri Oy:n si­saryhtiö Piipsan Tuulivoima Oy.

Tiedote: Leppäkoski nostaa valmiusastetta kovien tuulten varalle

14.6.2021
Leppäkosken Sähkö Oy varautuu kovan tuulen mahdollisesti aiheuttamiin sähkönjakelun keskeytyksiin lisäämällä valmiusastetta koko jakelualueella. Yhtiön nettisivujen häiriökartasta löytyy reaaliaikainen sähkökatkotilanne.

Tiedote: Paikallisen yhtiön vinkit sähkösopimuksen tekemiseen - Energiavirasto kehottaa Fi-Nergyn asiakkaita valitsemaan uuden sähkönmyyjän

15.6.2021
Leppäkosken Energia Oy:n tiedotteessa kerrotaan, että energiavirasto kehottaa sähkönmyyntiyhtiö Fi-Nergy Voiman ja 365 Hankinnan asiakkaita valitsemaan pikaisesti itselleen uuden sähkönmyyjän. Leppäkosken Energia Oy kuuluu Leppäkoski-konserniin, joka on paikallinen, monipuolinen ja kilpailukykyinen Pirkanmaalla toimiva energia-alan huippuosaaja. Leppäkosken Energia ja Valkeakosken Energia ovat tammikuusta 2022 eteenpäin osa Lännen Omavoimaa. Lännen Omavoima Oy on vielä tällä hetkellä Rauman Energia Oy:n ja Vakka-Suomen Voima Oy:n yhdessä perustama ja omistama sähkönmyyntiyhtiö, joka aloitti toimintansa 1.1.2009. Omavoima-yhtiöitä yhdistää nyt ja tulevaisuudessa hyvä paikallinen palvelu, luotettavuus ja vastuullisuus.

Äänekosken kaupunginvaltuusto ruoti kaupunginhallituksen jäsenten istumista tytäryhtiöiden hallituksissa

15.6.2021
Äänekosken valtuustossa on ollut pinnalla päättäjien istuminen sekä kaupunginhallituksessa että kaupungin tytäryhtiöiden hallituksessa. Esimerkiksi Äänekosken Energia on kaupungin tytäryhtiö.

Terävät

15.6.2021
Tekstiviestipalstalla kysytään, onko esim. Äänekosken Energian ja Kiinteistöhuollon kaupungin omista­juus Suomessa aivan ainutkertaista.

Ohjelmistoyritys Pinja aloittanut yhteistyön E.ON Swedenin kanssa

15.6.2021
E.ON-energiakonsernin ruotsalaisyhtiö E.ON Sweden on valinnut toimitusketjunsa hallinnan kehityskumppaniksi suomalaisen Pinjan. E.ONilla on Ruotsissa neljä laitosta, jotka tuottavat sähköä, lämpöä ja älykkäitä energiaratkaisuja kaikkiaan miljoonalle yksityisasiakkaalle ja yritykselle. Pinjan ratkaisuja käytetään toimitusjohtaja Veli-Matti Nurmisen mukaan jo 30 maassa. Kumppanuus E.ON:n kanssa on Pinjalle uusi merkittävä menestyksen virstanpylväs matkalla globaaleille SaaS-markkinoille. E.ON:n uudistus aloitetaan Örebrossa sijaitsevasta laitoksesta, joka on merkittävä kaukolämmön tuottaja Ruotsissa.

Vaskiluodon varavoimalaitos puretaan Vaasassa

15.6.2021
Fingridin varavoimalaitos Vaasan Vaskiluodossa puretaan. Tontin omistaja EPV Energia on irtisanonut vuokrasopimuksensa, ja maa-ala on luovutettava 30.6.2022. Laitoksen purku-urakka käynnistyy elokuussa 2021 ja valmistuu kesäkuun 2022 loppuun mennessä. Vaskiluodon kaasuturbiinin nimellisteho on 26 megawattia, ja tämä teho tarvitaan jatkossakin häiriöreserviksi. Varavoimalaitoksen kaikki käyttökelpoiset laitteet ja osat on määrä varastoida ja säilöä, sekä suunnitella tarvittavat kunnossapitotoimet varastoinnin ajaksi. Purkuprojektiin ei sisälly laitoksen uudelleen rakentamista.

Vedyn kysynnän odotetaan kasvavan Euroopassa

15.6.2021
Gasgrid Finlandin ja 22 muun eurooppalaisen kaasun siirtoverkko-operaattorin muodostama European Hydrogen Backbone (EHB) -ryhmä julkaisi huhtikuussa 2021 visionsa eurooppalaisen vedynsiirtoinfrastruktuurin kehittymisestä vuoteen 2040 mennessä. Ryhmä on teettänyt vision täydennykseksi analyysin vedyn odotetusta kysynnästä, tarjonnasta sekä vedynsiirron kustannuksista vuosisadan puoliväliin mennessä. Analyysin mukaan vedyn kysyntä kasvaa vuoteen 2050 mennessä noin 2 300 terawattituntiin, joka vastaa 20-25 %:n osuutta EU:n ja Britannian tulevaisuuden energiakysynnästä. Kysyntää vastaava vetymäärä on mahdollista tuottaa Euroopassa uusiutuviin energianlähteisiin sekä vähähiilisiin vaihtoehtoihin perustuen, mutta myös vedyn tuonti alueelle on todennäköistä. Olennainen merkitys vetymarkkinan luomiselle on Euroopan laajuisella vedynsiirtoinfrastruktuurilla. Vedyn tuotannon kasvu kysyntää vastaavaksi edellyttää operaattorien mukaan merkittävästi kasvavan uusiutuvan energiantuotannon hyväksyntää, rahoitusta, regulaatiota sekä laatustandardien luomista. Suomessa voitaisiin Gasgrid Finlandin toimitusjohtajan Olli Sipilän mukaan tuottaa vihreää vetyä merkittävästi yli omien tarpeiden, jolloin syntyisi merkittävä puhtaan energian ja teknologioiden vientipotentiaali. Sipilä uskoo, että tämä toisi Suomeen myös paljon uusia työpaikkoja.

Eltel ja Helen Sähköverkko kokeilevat sähköistä kaivinkonetta Helsingissä

15.6.2021
Helen Sähköverkko ja Eltel Networks kokeilevat ensimmäistä kertaa sähköistä kaivinkonetta katutyömaalla Helsingissä Väinämöisenkadun ja Arkadiankadun risteyksessä. Yhtiöt tavoittelevat sähköisen kaivinkoneen käytöllä pienempiä pienhiukkaspäästöjä ja vähemmän moottorimelua. Helenin tavoitteena on olla hiilineutraali vuonna 2035. Helen Sähköverkon verkkojohtajan Jyrki Niemisen mukaan Helen haluaa edistää sähkön käyttöä katutyömailla sekä etsiä sähköverkon kunnossapitoon hiljaisempia ja ympäristöystävällisempiä tapoja.

Westenergy rakennuttaa uuden tieliittymän laitokselleen Mustasaaressa

15.6.2021
Westenergy rakennuttaa uuden Lintuvuorentiehen yhdistyvän tieliittymän jäte-energialaitokselleen Mustasaaressa. Liikenne laitokselle ohjautuu tällä hetkellä Stormossenin jätekeskusalueen kautta Stormossenintietä pitkin. Uuden liittymän valmistumisen myötä liikenne siirtyy kulkemaan suoraan Lintuvuorentien kautta. Liittymän lisäksi Westenergy rakennuttaa myös uuden jätteen välivarastointiratkaisun, ja alueelle rakennetaan myös uusi vaaka-asema pitkien ajoneuvoyhdistelmien punnituksia varten. Stormossen vastaa vaaka-aseman ja Westenergy tieliittymän ja välivaraston rakentamisesta. Westenergyn osuus liittymä- ja välivarastointihankkeessa on noin 6 milj. euroa. Maanrakennustyöt käynnistyvät kesällä 2021, ja liittymä avataan liikenteelle vuoden 2021 loppuun mennessä.

Järvi-Suomen Energia investoi 2,3 milj. euroa Haukivuoren sähköverkkoon

15.6.2021
Järvi-Suomen Energia investoi yli 2,3 milj. euroa sähkön toimitusvarmuuden parantamiseen Mikkelin Haukivuorella. Vuoden 2021 aikana parannetaan runkoyhteyttä Hirviniemestä Pohjanlahden kautta Nykälään. Haukivuorelle rakennetaan kaikkiaan 44 km maakaapelia ja 20 km ilmajohtoverkkoa. Työmaa valmistuu vuonna 2022.

Helsinki sitoutuu vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä 40 % vuoteen 2030 mennessä

14.6.2021
Helsingin kaupunginhallitus on hyväksynyt SECAP-sopimuksen, jossa sitoudutaan vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä 40 prosentilla vuoteen 2030 mennessä. Hyväksyessään Hiilineutraali Helsinki -toimenpideohjelman vuonna 2018 kaupunginhallitus päätti samalla, että Helsinki liittyi uudistettuun Euroopan unionin kaupunginjohtajien energia- ja ilmastosopimukseen Covenant of Mayors for Climate & Energy (SECAP). Siinä sitoudutaan vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä 40 prosentilla vuoteen 2030 mennessä. Sopimus on perustamisestaan lähtien tunnustettu EU:n keskeiseksi välineeksi eurooppalaisen energiajärjestelmän muutoksen vauhdittamiseksi sekä energian toimintavarmuuden parantamiseksi.

Wärtsilä ja Vantaan Energia sopineet Power-to-Gas -laitoksen esisuunnittelusta

15.6.2021
Wärtsilä ja Vantaan Energia ovat solmineet yhteistyösopimuksen synteettistä metaania tuottavan Power-to-Gas (P2G) -laitoksen esisuunnittelusta Vantaan Energian jätevoimalan yhteyteen. Vuonna 2025 käyttöönotettavaksi suunniteltu laitos olisi Suomen ensimmäinen, joka tuottaa 10 MW polttoaineteholla kaupallisessa mittakaavassa synteettistä metaania talteen otetusta hiilidioksidista sekä uusiutuvalla energialla tuotetusta vedystä. Laitoksen tuottama metaani kattaa jopa 200 kuorma-auton polttoainetarpeen sekä korvaa perinteisen fossiiliperäisen maakaasun käytön kaukolämmön tuotannossa lämmityshuippujen aikaan. Wärtsilä johtaa hankkeessa laitoksen teknistä esisuunnittelua. Esisuunnittelutyön odotetaan valmistuvan vuoden 2022 loppuun mennessä.

CPC Finland ja Prime Capital rakentavat tuulipuiston Kristiinankaupunkiin

15.6.2021
CPC Finland rakentaa Kristiinankaupungin Lappfjärdiin Suomen neljännen ja tähän asti suurimman tuulipuistonsa. Prime Capitalin Prime Green Energy Infrastructure Fund -rahastolle (PGEIF) rakennettava tuulipuistohanke lisää merkittävästi tukivapaata ja hiilidioksidipäästötöntä energiantuotantoa Suomessa. Ensimmäisessä vaiheessa puistoon rakennetaan 31 tuulivoimalaa, joiden kokonaiskapasiteetti on 192 MW. Yhteensä tuulipuistoon on suunniteltu 39 voimalaa, joiden kokonaiskapasiteetti olisi enimmillään 250 MW. Rakennustyöt aloitetaan alkusyksystä 2021, ja tuulipuisto otetaan käyttöön vuoden 2023 ensimmäisellä neljänneksellä. Laitos liitetään verkkoon Fingridin Arkkukallio-sähköaseman kautta. Tuulipuiston vuotuisen sähköntuotannon arvioidaan kattavan noin 200 000 kotitalouden sähkönkulutus.

Neoen aikoo kaksinkertaistaa investointinsa Suomeen

14.6.2021
Ranskalainen uusiutuvan energian yhtiö Neoen on investoinut Suomeen yhteensä noin 600 milj. euroa aloitettuaan toimintansa maassa vuonna 2017. Toimitusjohtaja Xavier Barbaro uskoo, että lähivuosina investoinnit Suomeen vähintään kaksinkertaistuvat. Hänen mukaansa Suomi on yksi parhaista maista tuulivoimalle Euroopassa. Syitä tähän ovat muun muassa suuri potentiaali uusiutuville energianlähteille, hyvät tuuliolosuhteet ja osaavan työvoiman tarjonta. Barbaron mukaan esimerkiksi kantaverkkoyhtiö Fingrid suhtautuu uusiutuvaan energiaan positiivisesti. Tuulivoiman lisäksi Neoenilla on Suomessa kehitteillä hankkeita myös aurinkovoimassa, joka muodostaa noin kaksi kolmasosaa yhtiön toiminnasta globaalisti. Barbaro uskoo, että aurinkovoimalla on mahdollisuus lyödä läpi Suomessa.

Gasumin kaasurahasto jakoi 63 000 euroa apurahoja

15.6.2021
Gasumin Kaasurahaston vuoden 2021 apurahoja on myönnetty kuudelle tutkijalle. Rahaston tavoitteena on tukea päätoimista tutkimusta, joka liittyy kaasuun perustuviin energiaratkaisuihin, sekä tuottaa kaasualan kehitystä tukevaa tietoa. Apurahaa myönnettiin yhteensä 63 000 euroa (2020: 75 000). Marjaana Hassani Jyväskylän yliopistosta sai 24 000 euron apurahan tutkimukselleen, jonka nimi on Pientareet ja joutomaat energianlähteinä. Miriam Kellock ja Sami Lieskoski saivat omiin tutkimuksiinsa kumpikin 12 000 euron apurahan. Miika Marttila, Hassaan Ahmad Warraich ja Danielle Bansfield puolestaan saivat kukin 5 000 euroa.

Suonenjoen turvetuotantoalueen palo levisi jopa 85 hehtaarille

14.6.2021
Suonenjoen Isonevan turvetuotantoalueen palo levisi poikkeuksellisen laajalle, jopa 85 hehtaarin alueelle. Lauantaina 12.6.2021 alkaneen palon jälkisammutustyöt olivat edelleen käynnissä maanantaina 14.6. Jälkisammutuksesta vastasivat pääosin Neovan (ent. Vapo) urakoitsijat. Jälkisammutus työllisti maanantai-iltapäivällä noin 15 henkilöä.

Voimalaitosten kiinteistöveroa ollaan jälleen viemässä voimalaitospaikkakunnilta

14.6.2021
...sijaintikunnille ja joka ei olisi ollut vero.Myös yhtiöt olivat periaatteessa valmiita hyväksymään ko. mallin, neuvonpitoa käytiin lähinnä maksun tasosta. maksumallista luovuttiin siinä vaiheessa, kun varmistui, että uuteen kiinteistöverolakiin tulee ns. voimalaitospykälä (...

Mitä hyötyä on energiasta – jos ei sitä hyödynnetä

14.6.2021
4.6.2021 11:20 päivitetty 14.6.2021 11:20 1 Tiede Mitä hyötyä on sta jos ei sitä hyödynnetä Maailma ja me tulemme aina tarvitsemaan a. n häviämättömyyden laki sanoo: ” ei häviä mihinkään, se muuttaa vain muotoaan”. Jotta tämä muodonmuutos olisi mahdollisimman...

Eikö tässä ole Marinin hallituksen henkeä

14.6.2021
...se vaarantaa uusiutuvien luonnonvarojen kestävän käytön. Luontoa on varjeltava köyhtymiseltä ja saastumiselta. Erityistä huomiota on kiinnitettävä politiikkaan, missä keskeisenä tavoitteena on oltava n säästäminen. n tuotannossa on suosittava alueellisesti hajautettua tuotan...

Ydinlämpöä, lähiluontoa ja valkoposkihanhenrintaa

12.6.2021
...kunnissa ä tehdään turpeella, ja sitä ollaan korvaamassa tuontihakkeella. Hyvää päivää. En olisi kauhean innostunut myöskään toimivan infran hylkäämisestä, mistä on kyse, kun taloyhtiöt irrottautuvat kaukolämmöstä ja poraavat tontilleen maalämpöä. verkko mahdolli...

Edessä kaikkien aikojen metsäsavotta, mutta hallitukselta puuttuu työnjohto ja suunnitelma

12.6.2021
...päätöksentekolistalla korkealle. EU:n ilmasto- ja politiikka ja siitä seuraavat hiilinielutavoitteet- ja laskelmat sekä erilaiset uusiutuvan n, kestävän rahoituksen sekä biomassan tavoitteet vaikuttavat myös suomalaisiin metsiin, ja ilmastonmuutoksen torjunta onkin tuonut metsät EU:...

Anni Sinnemäki tuhoaa ilmaston ja veet

12.6.2021
...koska kaupungit rahastavat valtavia summia vain aina uusia alueita kaavoittamalla. Kysymyksessä on aivan jättimäinen ilmastorikos! Helsingin ä ja sähköä myyvä Helen tuottaa joka vuosi satojen miljoonien voitot kaupungille lämmittämällä noita tyhjiä tiloja, joissa 100% lämmöstä on...

Hannes Tuohiniitty: Energiatehokkuuden edistämisen uusi foorumi käynnistyi, myös @bioenergiary mukana. #energiatehokkuus

11.6.2021
tehokkuuden edistämisen uusi foorumi käynnistyi, myös @biory mukana. #tehokkuus #biokattila #bio https://t.co/N5FED8W6so...