Uutiset muissa medioissa

Koulu lämpiää käytetyllä paluuvedellä Porvoossa

28.1.2022
Porvoon Keskuskoulua lämmitetään nykyisin jo kertaalleen käytetyllä kaukolämpövedellä. Koululle tulee siten vain 40-50 asteista lämpövettä normaalin 80-115 asteisen sijaan. Ajatuksena on säästää energia jaa vähentää päästöjä. Porvoon kaupunki on sopinut Porvoon Energian kanssa Keskuskoulun lämmityksestä kymmenen vuoden ajalle. Kaupungin projektipäällikön Matti Lehtovaaran mukaan Porvoon Energia vastaa investoinnista ja ylläpidosta, kun taas kaupunki maksaa hankkeen takaisin palvelumaksuilla.

Neste hyökkää vetybuumiin

28.1.2022
Neste kaavailee sinisen ja vihreän vedyn tuotantoa Porvooseen. Tavoitteena on vähentää Porvoon Kilpilahdessa sijaitsevan jalostamon hiilidioksidipäästöjä. Artikkelissa on listattu muita Suomessa vireillä olevia vetyhankkeita. Keravan Energia ja Q Power kaavailevat Keravan biovoimalaitoksen yhteyteen synteettisen metaanin tuotantolaitosta. Synteettistä metaania voisi käyttää liikennepolttoaineena ja Keravan kaasuverkossa.

Energiayhtiö varoittaa valetarkastajista

28.1.2022
Paneliankosken Voiman asiakkaille on viime päivinä ehdotettu sähkömittarin tarkastusta. Yhtiön tiedotteen mukaan ulkopuolisen ei tarvitse tarkistaa sähkömittareita, sillä etäluennan kautta on mahdollista nähdä mittarien toiminta. Jos mittari on mennyt rikki, niin asiakkaalle kerrotaan siitä.

Raveista rytmiä kiertoliittymälle

28.1.2022
Puistolinnan kiertoliittymän katusuunnitelma on saatu valmiiksi. Forssan kaupunki keskusteli hankkeesta muun muassa Forssan Verkkopalvelujen, Lounean ja Nevelin kanssa, koska niillä on tekniikkaa Puistolinnan risteysalueella. Verkkopalveluilla ja Nevelillä on päivitystä kaipaavaa tekniikkaa, jota aiotaan uusia rakentamisen yhteydessä.

800 utan ström i Jomala

27.1.2022
Ålands elandelslags 800 abonnenter saknade ström under torsdagsmorgonen. Enligt elnätschef Jan Lindgren hade man öppnat en frånskiljare så att de flesta skulle ha ström under tiden man gick över alla linjer för att hitta orsaken till felen. Efter stormar finns det i alla fall träd som lutade i närheten av linjerna, sade Lindgren.

Standard & Poor's laskee Carunan luottoluokitusta

27.1.2022
Standard & Poor's (S&P) laskee Carunan luottoluokitusta tasolta BBB+ ja merkittävästi huonontuneet näkymät tasolle BBB ja vakaat näkymät. Syynä pudotukseen ovat sähkönjakeluyhtiöiden valvontamalliin poikkeuksellisesti kesken valvontajakson tehdyt muutokset. S&P:n mukaan muutokset laskevat Suomen sähkönjakelun valvontaviitekehyksen arviota tasolta "vahva" tasolle "vahva/riittävä" ja muuttaa siten yhtiön luottoluokitusta. Valvontamallin muutokset heikentävät toimialan taloudellista asemaa sekä tulevaisuudennäkymiä kansainvälisten sijoittajien silmissä. S&P perustelee näkymien heikentymistä suurella pudotuksella sitoutuneen pääoman markkina-arvossa sekä valvontamallin mukaisessa kohtuullisessa tuotossa. S&P:n mukaan muutokset laskevat suomalaisen valvontaviitekehyksen arviota tasolta "vahva" tasolle "vahva/riittävä". Lisäksi luokittaja arvioi, että riski vastaaville yllättäville, negatiivisille muutoksille on kasvanut.

Helikopterimetsuri raivasi sähkölinjoja Suupohjan alueella

27.1.2022
Kristiinankaupungin ja Närpiön alueilla toteutettiin puiden helikopteriraivauksia tammikuun 2022 lopulla. Heliwest raivasi puita Carunan tilauksesta. Tarkoitus oli päästä eroon puista, jotka uhkaavat sähkön toimitusvarmuutta. Helikopterimetsuri Timo Ylitervo kertoo, että kelit suosivat raivauksia, sillä pakkanen tuo työhön lisätehoa. Kaksi El Telin sähköasentajaa, jotka tuntevat paikalliset olosuhteet, antoivat tukea raivaustöille. El Telin työpäällikkö Ville Pitkäkosken mukaan ulkopuolisten turvallisuudesta huolehdittiin ja mm. eläintiloille annettiiin varoituksia raivauksista, jotka voivat aiheuttaa kovaa meteliä.

Pörssisähkön hinta on huippulukemissa

27.1.2022
Sähkölaskut ovat paisuneet ennätyssuuriksi talven 2021-2022 aikana myös Savonlinnan seudulla. Hintapiikki rokottaa pörssisähköasiakkaita. Lumme Energian liiketoimintajohtaja Mika Ahola kertoo, että Lumme Energian asiakkaista alle 5 % ostaa pörssisähköä. Aholan mukaan pörssisähköasiakkailla sähkölasku on voinut pahimmillaan paisua jopa 20-kertaiseksi. Monet yrittävät kiivaasti selvittää vaihtoehtojaan. Mikäli pörssisähkösopimuksen haluaa nyt vaihtaa kiinteähintaiseen, tulee sopimus reilusti kalliimmaksi kuin syksyllä 2021. Ahola huomauttaa, että pörssisähköllä on mahdollista pärjätä hintapiikkien aikaankin, jos sähköä käyttää oikeaan aikaan. Aholan mukaan on mahdollista, että talvi 2021-2022 jää historiaan sähkön hintahuipputalvena Suomessa. Hintojen odotetaan kohtuullistuvan kesään 2022 mennessä. Sähkön hinnoissa tulee silti olemaan heiluntaa myös jatkossa. Tuulettomat kovat pakkaspäivät näkyvät välittömästi. Aiemmin epävarmoja energialähteitä oli vähemmän, sanoo Ahola.

Sähkön johdannaismarkkinoiden tila vaikeuttaa yritysten investointipäätöksiä

27.1.2022
Sähkön hinta nousi huomattavasti vuonna 2021. Suomessa Nord Pool -sähköpörssissä sähkön hinta oli liki 160 % korkeampi kuin vuonna 2020. Hinnannousun vaikutukset alkavat näkyä Helsingin pörssissä. Pörssiyhtiöt ovat suojanneet sähkönhankintaansa johdannaissopimuksilla, jotka turvaavat sähkön hinnan tietyksi ajaksi. Elfin toimitusjohtaja Pasi Kuokkanen kertoo, että voimakkaasti vaihtelevan pörssisähkön hinnan vuoksi pohjoismaiset johdannaismarkkinat eivät enää toimi. Kuokkanen pitää tilannetta huolestuttavana yritysten riskienhallinnan kannalta. Johdannaissopimusten tekeminen on sitä tärkeämpää, mitä suuremman osuuden sähkölasku haukkaa yrityksen kuluista. Nyt sopimusten osto- ja myyntilaidat ovat etääntyneet toisistaan kauaksi, ja kaupan volyymi on kutistunut olemattomiin. Tarjouksia tehdään kyllä, mutta myyjät eivät niihin aina reagoi. Kuokkasen mukaan johdannaismarkkinoiden kehno tila vaikeuttaa yritysten investointipäätöksiä.

EU on myöntänyt 127 milj. euroa tukea Aurora Linelle

27.1.2022
Fingrid ja Ruotsin kantaverkkoyhtiö Svenska kraftnät valmistelevat uutta sähkönsiirtoyhteyttä Suomen ja Pohjois-Ruotsin välille. 380 kilometriä pitkä voimajohto rakennetaan Muhoksen Pyhänselästä Pohjois-Ruotsiin Messaureen ja se valmistuu vaiheittain vuosien 2024 ja 2025 aikana. EU on myöntänyt 26.1.2022 uudelle Suomen ja Ruotsin väliselle Aurora Line sähkönsiirtoyhteydelle 127 milj. euron tuen. Myönnetty tuki on osa Verkkojen Eurooppa -rahoitusohjelmaa. Valmistuessaan Aurora Line lisää sähkönsiirtokapasiteettia Ruotsista Suomeen ja laskee sähkön hintaa Suomessa. Samalla Aurora Line mahdollistaa uusiutuvan energian lisärakentamisen ja edistää ilmastotavoitteiden saavuttamista. Yhteys parantaa myös sähkön toimitusvarmuutta Suomessa ja laajemmin Itämeren alueella. Fingridin ja Ruotsin kantaverkkoyhtiön yhteishankkeen rakennusvaiheen kokonaiskustannukset ovat 254 milj. euroa. Myönnetty EU-tuki vastaa puolta rakennusvaiheen kustannuksista.

Energiaturvevarastot käymässä vähiin

28.1.2022
Kylmä alkutalvi, kohonnut sähkön hinta ja paineet turpeen käytöstä luopumiseen ovat siivittäneet hetkellisesti energiaturpeen kulutusta. Näkymät kesän 2022 tuotantokaudelle ja siitä eteenpäin ovat synkät. Energiaturpeen varastoja ei jatkossa muodostu, koska turpeen tulevien vuosien käytölle ei ole varmuutta näköpiirissä. Suomen turvetuottajien puheenjohtaja Hanna Haavikko toteaa, että nyt käytetään varastoissa olevat energiaturpeet. Turvetuottajien näkökulmasta tämänhetkinen tilanne ei muuta kokonaiskuvaa ja markkinaehtoisia varastoja ei enää synny. Parhaillaan lausunnolla oleva lakiluonnos energiaturpeen turvavarastoinnista ei ole riittävä varmistamaan lähivuosien huoltovarmuutta. Pienentyvillä markkinoilla riski turpeen jäämisestä aumoihin turvavarastointiajan päätyttyä on liian suuri. Lain ehdottamat toimet tulisivat voimaan vasta vuona 2023, jolloin toimiala on edelleen pienentynyt, tuotantoresurssit monista maakunnista loppuneet ja useita lakiesityksen mukaisia ehtoja olisi mahdotonta täyttää.

Asetus turvetuotantokoneiden romutustuesta voimaan

27.1.2022
Valtioneuvosto antoi 27.1.2022 asetuksen turvetuotantokoneiden romutustuesta vuosina 2022-2024. Asetuksella tuetaan vaille käyttöä jääneiden turvetuotantokoneiden romuttamista. Se tulee voimaan heti ja on voimassa 31.12.2024 saakka. Asetuksessa säädetään tukikelpoisista romutettavista turvetuotantokoneista, tukitasoista sekä tuen maksamisesta. Lisäksi siinä annetaan tarkemmat säännökset romutustuen myöntämisperusteista sekä hakijoilta vaadittavista tiedoista ja selvityksistä. Tukea varten on varattu valtion vuosien 2021 ja 2022 talousarvioihin yhteensä 29 110 000 euron suuruinen kolmen vuoden siirtomääräraha, josta 20 milj. euroa on voimassa vuoden 2023 loppuun asti. Lisäksi talousarvioissa on varattu ELY-keskukselle yhteensä 315 000 euroa turveyrittäjien neuvontaan ja tukijärjestelmän toimeenpanoon.

Inflaatiosta yli kolmannes johtuu kaukolämmöstä, sähköstä ja polttoaineista

28.1.2022
Kuluttajahinnat ovat Suomessa noin 3,5 %:n nousussa. Nordean ja OP:n ennusteen mukaan inflaatio on kokonaisuudessaan 2,7 % vuonna 2022, ja inflaation odotetaan hidastuvan vuoden loppupuolella. Yli kolmasosa elinkustannusten noususta johtuu kaukolämmön, polttoaineiden ja sähkön kallistumisesta. OP:n pääekonomisti Reijo Heiskanen sanoo, että vuonna 2023 energian vaikutus inflaatioon tulee vähenemään ja inflaatio painuukin lähemmäksi paria prosenttia. Nordean ekonomistin Juho Kostiaisen mukaan energian hintojen arvioidaan laskevan hieman tai hinnannousun arvioidaan tasaantuvan vuoden 2022 loppua kohti. Tavaroiden hinnat kuitenkin jatkavat nousuaan. Nordea arvioi 12 kuukauden euriborin nousevan nimellisesti plussalle viimeistään vuoden 2023 puolenvälin aikoihin. Silloin inflaatio on yli pari prosenttia. Asuntolainojen korot ovat siis tukevasti miinuksella. Heiskasen arvion mukaan Euroopan inflaatio jää vuonna 2023 pariin prosenttiin. Korona ja poikkeuksellinen työmarkkinatilanne hankaloittavat arviointia.

Kaukolämmön kulutus kasvoi 18 % vuonna 2021

27.1.2022
Kaukolämpötilastot osoittavat, että koko vuosi 2021 oli puoli astetta keskiarvoa kylmempi. Joulukuussa 2021 eroa oli viisi asetta. Kylmä tammi-helmikuu 2021 ja loppuvuoden pakkaskausi erottuvat selkeinä kulutuspiikkeinä. Lämpöä kului joulukuussa 2021 noin kolmanneksen enemmän kuin vuonna 2020, ja koko vuoden 2021 osaltakin eroa oli 18 %. Sen sijaan ulkolämpötilalla korjattu kulutuksen kasvu on tasaantunut. Asiakasmäärät ovat edelleen kasvussa, mutta rakennusten energiatehokkuuden parannuttua kaukolämmön kokonaiskulutus ei enää kasva. Kahden pakkasjakson vuosi 2021 vaikutti paitsi tuotetun kaukolämmön määrään, myös sen päästöihin. Ne nousivat noin neljänneksen vuodesta 2020, lähelle vuoden 2019 tasoa. Verrattuna aiempiin vuosiin päästöjen suunta on edelleen vahvasti laskeva. Vuoteen 2003 verrattuna päästöt ovat laskeneet 69 %. Uusiutuvan energian ja hukkalämpöjen osuudet kaukolämmön tuotannossa jatkoivat kasvuaan olosuhteista huolimatta. Uusiutuvilla ja hukkalämmöillä tuotettiin 56 % kaukolämmöstä. Kuluneen vuosikymmenen aikana uusiutuvien energialähteiden osuus on kaksinkertaistunut, hukkalämmön ja lämpöpumppujen tuottaman lämmön osuus on kolminkertaistunut.

Työryhmä pohtimaan vihreän siirtymän rahoitusta

27.1.2022
Valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk.), ympäristö- ja ilmastoministeri Emma Kari (vihr.) ja elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) ovat asettaneet työryhmän muodostamaan kokonaisnäkemyksen vihreän siirtymän rahoituksesta. Työryhmän tarkoituksena on laatia ehdotuksia rahoituksen keinoista siirtymän vauhdittamisessa taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävällä tavalla. Vihreän siirtymän rahoituksen työryhmä valmistelee kehittämisehdotuksia, miten julkinen ja yksityinen rahoitus voivat edistää kokonaisvaltaisesti hiilineutraaliustavoitetta, luonnon monimuotoisuutta ja muita ympäristötavoitteita sekä samalla edistää kestävää kasvua. Työryhmän asettamisen taustalla on se, että ilmasto- ja kestävyystavoitteiden saavuttaminen edellyttää tulevaisuudessa mittavia investointeja niin yksityiseltä kuin julkiselta sektorilta.

Tuulivoimahankkeen yleisötilaisuus keräsi runsaasti osanottajia Paltamossa

27.1.2022
Prokon Wind Energy Finland haluaa rakentaa tuulivoimaa Paltamon Varsavaaraan. Tuulivoimahankkeesta ja yva-ohjelmasta järjestettiin yleisötilaisuus, joka keräsi paljon uteliaita osanottajia. Etäyhteyksien välityksellä järjestettyyn tilaisuuteen osallistui pitkälti yli 70 tiedonhaluista. Osallistujia kiinnostivat mm. tuulivoimaloiden meluvaikutukset, vaikutukset maisemaan sekä eri tuulivoimahankkeiden yhteisvaikutukset. Myös mm. minimietäisyydestä lähimpiin asuinrakennuksiin kysyttiin. Prokon Wind Energy Finlandin Marko Kristola vastasi, että selvityksissä lähtökohtana pidetään puoltatoista kilometriä. Suomen lainsäädännössä ei ole määritelty metrimäärää, mutta ohjearvot melulle ja välkkeelle on annettu.

Tanska: RWE allekirjoittaa sopimuksen Thor-tuulipuiston rakentamisesta

25.1.2022
Saksalainen energiayhtiö RWE on allekirjoittanut toimilupasopimuksen Tanskan energiaviraston (Energistyrelsen) kanssa Thorin merituulipuiston rakentamisesta Tanskaan. Tuulipuiston kokonaiskapasiteetin odotetaan olevan 1 GW, ja se on täysin toimintavalmis vuonna 2027. Toimilupa antaa RWE:lle oikeuden rakentaa ja käyttää puistoa 30 vuoden ajan.

Kotkan kaupunki on pettynyt UPM:n päätökseen rakentaa biojalostamo Rotterdamiin

28.1.2022
UPM on päättänyt rakentaa biojalostamon Kotkan sijasta Rotterdamiin. Kotkan kaupunginjohtaja Esa Sirviö on UPM:n päätökseen pettynyt. Kotkan kaupunki on tehnyt 7 milj. euron investoinnit mahdollisen jalostamon ympäristörakenteisiin. Sirviö vakuuttaa, että rahat eivät ole menneet hukkaan eikä valmis tontti jää käyttämättä. Myös Kotkan kaupungin kehitysjohtaja Terhi Lindholm toteaa, että UPM:n ratkaisu oli pettymys. Kotkan kaupunki on tehnyt UPM:n kanssa paljon yhteistyötä ja muutenkin työskennellyt hankkeen eteen. Uusia hankkeita kuitenkin tulee ja Kotkalla on hyvät edellytykset erilaiselle teollisuustoiminnalle. Haminan-Kotkan sataman toimitusjohtaja Kimmo Naski ei piilotellut tunteitaan kuultuaan UPM:n ratkaisusta. Harmittaa todella paljon ja olo on tyhjä, Naski luonnehtii. UPM:n päätös on tappio Kotkalle, seutukunnalle ja koko Suomelle. Naski lähtee nyt aktiivisesti edistämään sitä, että UPM:lle varatulle alueelle saataisiin houkuteltua jokin muu toimija.

Lintilä on pettynyt UPM:n biopolttoainejalostamopäätökseen

27.1.2022
Elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) on pettynyt UPM:n päätökseen olla jatkamatta suunnitelmaansa biopolttoainejalostamon kehittämiseksi Kotkaan. Lintilan mukaan UPM:n vaatimat perusvaatimukset, kuten investoinnit satamiin ja maanteille, olivat kunnossa. Suomi ja Kotka eivät voi mitään sijainnilleen. Lintilää harmittaa, jos Suomessa ei uskota kestävän metsänkäytön näkymiin.

UPM:n Pesonen puolustaa päätöstä edetä Rotterdamin biopolttoainejalostamolla

27.1.2022
UPM:n toimitusjohtaja Jussi Pesonen on puolustanut yhtiön päätöstä edetä biopolttoainejalostamon kehittämisessä Rotterdamissa Kotkan sijasta. Päätös perustui 7-8 tekijään. Pesonen mainitsee ensimmäisenä verotuksen ja Suomen metsäkeskustelun. Myös logistisilla kustannuksilla oli suuri merkitys. Meriliikenne tulee pian päästökaupan piiriin ja dieselveroa korotetaan koko ajan, vaikka Suomessa taso on jo Euroopan korkein. Pesonen kritisoi Paperiliittoa ja AKT:ta toimitusvarmuuden haittaamisesta. Lakot ja saartotoimenpiteet vaikuttavat paljon päätöksenteossa.

Syke selvitti henkilöautoliikenteen päästövähennystoimia P-Pohjanmaalla

27.1.2022
Suomen ympäristökeskus on selvittänyt tehokkaimpia kunnissa toteutettavia henkilöautoliikenteen päästövähennystoimenpiteitä Pohjois-Pohjanmaan maaseutukunnissa. Palveluiden hyvä saavutettavuus ja henkilöautoliikenteen sähköistäminen hillitsevät parhaiten liikenteen päästöjä pienissä maaseutukunnissa. Selvityksen mukaan maaseutumaisissa, pienissä kunnissa on olennaisinta parantaa palveluiden saavutettavuutta liikenteen päästöjen leikkaamiseksi. Palveluiden saavutettavuutta voidaan parantaa paikallisesti esimerkiksi kaavoituspäätöksillä ja palveluverkkoa kehittämällä. Henkilöautoliikenteessä on tärkeää pyrkiä edistämään ensisijaisesti sähköautoilua. Biokaasun hyödyntämisen kehitysnäkymät henkilöautoilussa ovat sen sijaan melko heikot. On odotettavissa, että biokaasun käyttöä liikenteessä tullaan suuntaamaan tulevaisuudessa raskaan liikenteen käyttöön.

STUK aloittaa Posivan käyttölupahakemuksen käsittelyn

27.1.2022
Posiva jatkaa käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitushanketta Eurajoen Olkiluodossa ja Säteilyturvakeskus (STUK) sen valvontaa. STUKin valvonnan kolmannesvuosiraportti syyskuun alusta viime vuodenvaihteeseen kertoo, että valvonnan pääpaino oli käytetyn ydinpolttoaineen nosto- ja siirtolaitteiden rakennesuunnitelmien tarkastamisessa. Projektipäällikkö Päivi Mäenalanen STUKista toteaa, että valvonnan ja tarkastusten perusteella Posivan menettelyt ovat pääosin kunnossa. Vuonna 2022 Posiva jatkaa loppusijoituslaitoksen rakentamista ja STUK hankkeen valvontaa. Vuonna 2022 STUK aloittaa lisäksi kapselointi- ja loppusijoituslaitoksen käyttölupahakemuksen käsittelyn. Posiva jätti hakemuksen valtioneuvostolle 30.12.2021. Siinä yhteydessä Posiva toimitti STUKille aineiston, jonka perusteella STUK tekee valtioneuvoston päätöksen tueksi turvallisuusarvion.

Norja: Sähköntoimittajat hävisivät kanteen hallitusta vastaan

25.1.2022
Fortumin omistamat norjalaiset sähköntoimittajat NorgesEnergi, Fortum Strøm ja Fortum Markets haastoivat Norjan hallituksen oikeuteen vaatien oikeutta jatkaa Norjan energia-alan sääntelyviranomaisen (RME) kieltämien sopimustyyppien myyntiä. Sopimustyypin tavoitteena on laskuttaa asiakkailta sama summa joka kuukausi. RME:n mukaan tällainen laskutus ei ole sallittua. Nyt Oslon käräjäoikeus on tehnyt päätöksen hallituksen hyväksi, ja sähköntoimittajien on maksettava oikeudenkäyntikuluja yhteensä 109 200 Norjan kruunua (11 032,26 euroa). Fortum ei ole vielä kommentoinut tuomiota.

Neste satsaa hiilineutraalin vedyn tuotantoon

28.1.2022
Neste aikoo vähentää Porvoon jalostamonsa hiilidioksidipäästöjä vedyn avulla. Neste sai EU:n innovaatiorahastolta 88 milj. euroa hiilineutraalin vedyn tuotantoon. Nesteen innovaatiojohtaja Lars Peter Lindforsin mukaan Nesteelle on tärkeää, että vedyn valmistus on tulevaisuudessa hiilineutraalia. Neste on keskittänyt vetyhankkeensa Porvooseen, sillä Suomessa on enemmän painetta fossiilisen tuotannon päästöleikkauksiin kuin Rotterdamissa tai Singaporessa. Neste suunnittelee Porvooseen 50 megawatin elektrolyysilaitosta. Investointipäätös on määrä tehdä vuoden 2023 aikana. Neste suunnittelee vedystä myös muuta liiketoimintaa. Pohdinnassa on uudenlaisten polttoaineiden valmistaminen vihreästä vedystä ja tuotannossa syntyvästä hiilidioksidista. Niitä yhdistämällä voidaan tuottaa raaka-ainetta sähköpolttoaineisiin ja synteettiseen muoviin. Uudet polttoaineet ja synteettisen muovin raaka-aineet voisivat tulla markkinoille vuoden 2030 paikkeilla. Lindfors kertoo Nesteen toivovan, että sähköpolttoaineista saataisiin menestyvää liiketoimintaa. Nesteellä on vahva usko vedyn päälle rakennettaviin sähköpolttoaineisiin.

Vesijohtotyömaalla öljyvahinko Järvenpäässä 27.1.2022

27.1.2022
Järvenpään Ristinummella sijaitsevalla vesijohtotyömaalla sattui öljyvahinko 27.1.2022. Kaivinkoneen polttoainetankin rikkoutumisen seurauksena maahan valui öljyä noin 50 litraa. Keski-Uudenmaan pelastuslaitos toimitti paikalle turvetta ja turvemattoa, joihin öljy imeytetään. Öljy ei imeytynyt maaperään, joka on savista peltomaata.

Vaasan Sähköverkko investoi 13 milj. euroa sähköverkkoon vuoden 2022 aikana

28.1.2022
Vaasan Sähköverkko investoi vuoden 2022 aikana noin 13 milj. euroa verkon toimitusvarmuuden parantamiseen ja muuhun kehitykseen. Käytännössä se tarkoittaa harvempia ja lyhyempiä sähkökatkoja yhtiön jakelualueella. Vuoden aikana kaivetaan 160 kilometriä kaapelia maahan korvaamaan ilmajohtoja ja niitä kannattelevia pylväitä. Vuoden kaapelointityöt sijoittuvat Vähänkyrön Tapoilaan, Mustasaaren Norra ja Södra Vallgrundiin, Korsnäsin Moikipäähän, Närpiöön välille Töjby-Rangsby sekä Mustasaareen välille Vikby-Sulva. Samalla verkkoon lisätään automaatiota ja älykästä vianhallintaa.

Skartan osakkeella tehtiin blokkikauppa

27.1.2022
Skartan osakkeella on tehty 2,295 milj. euron kauppa. Siinä kaikkiaan 2,7 miljoonaa yhtiön osaketta vaihtoi omistajaa. Ostajan välittäjänä toimi Nordea ja myyjän välittäjänä Nordnet. Potti vastaa 0,94 % Skartan osakepääomasta. Kappalehinta oli 0,85 euroa eli selvästi alhaisempi kuin päivän vallitseva taso.

Pori Energia myy verkonrakennustoimintansa Raveralle

27.1.2022
Ravera ostaa Pori Energian verkonrakennustoiminnan. Ravera kuuluu Elvera-konserniin. Pori Energian verkonrakennustoiminnan 30 työntekijää siirtyvät Raveralle liikkeen luovutuksessa helmikuun 2022 alussa. Porin Energian toimitusjohtaja Petri Paajanen kertoo Elvera-konsernin olevan Suomen suurimpia alan toimijoita, mikä antaa Pori Energian verkonrakentajille paremmat lähtökohdat verkonrakennustoimintaan kireässä kilpailutilanteessa.

Kantaverkon häiriönselvitysvalmiutta nostetaan säätilan vuoksi

28.1.2022
Ilmatieteen laitos ennustaa 29.1.2022 maan etelä- ja keskiosaan saapuvan voimakkaan lumipyryn. Lunta kertyy sunnuntai-iltaan mennessä vaara-alueella monin paikoin 15-20 cm, maan eteläosassa 20-30 cm. Lisäksi voimakas tuuli voi aiheuttaa paikoin vahinkoja lähinnä etelä- ja lounaisrannikolla. Kantaverkon häiriönselvitysvalmiutta nostetaan Kantaverkkokeskuksen, Lounais-Suomen ja Uudenmaan työalueilla lauantaista 29.1.2022 klo 9 alkaen. Valmiustilan nosto jatkuu maanantaiaamuun 31.1.2022 asti.

Ruotsi: Vattenfallin ydinpolttoaineen ostoa Rosatomilta arvostellaan

24.1.2022
Samaan aikaan kun Venäjän ja Ukrainan konflikti etenee, ruotsalainen valtion energiayhtiö Vattenfall ostaa ydinpolttoainetta venäläiseltä ydinvoimayhtiöltä Rosatomilta, joka vastaa Venäjän ydinaseohjelmasta. Rosatomia hallitsee Venäjän valtio, ja sen johtoryhmät on perustanut Venäjän presidentti Putin. Vattenfallin yhteistyö Rosatomin kanssa ulottuu vuoteen 2008, jolloin Vattenfall etsi kolmatta toimittajaa ranskalaisen Arevan ja yhdysvaltalaisen Westinghousen lisäksi riskien hajauttamiseksi. Vattenfallin ydinpolttoainejohtaja Ove Nilsson sanoo, että Vattenfallin tavoitteena on pitää useita toimittajia, jotta yhtiö ei ole riippuvainen vain yhdestä, ja että kaikkien toimittajien katsotaan täyttävän standardit. Rosatomin mukaan uusi hanke mahdollistaa Rosatomin pääsyn länsimaisesti suunniteltujen reaktorien markkinoille ja lisää Venäjän läsnäoloa maailmanlaajuisilla ydinpolttoainemarkkinoilla. Ruotsin kansanedustaja Laila Naraghi toteaa, ettei ole Ruotsin edun mukaista päästää vieraita voimia ydinvoimaloihimme tällä tavalla. Hän vaatii hallituksen kollegoita lopettamaan sopimuksen Rosatomin kanssa. Ove Nilsson huomauttaa, että Vattenfall on erityisen tarkka sen suhteen, mitä tietoja luovutetaan ja tietojen käsittelylle on asetettu tiukat vaatimukset.

DIVA - data ja innovaatiot 2021-2023: Tilaa Asiaa energiasta -uutiskirje, niin saat ajankohtaista tietoa ja ideoita energiansäästöön ko…

27.1.2022
RT @MotivaOy: Meillä on asiaa sta. Tilaa Asiaa sta -uutiskirje, niin saat ajankohtaista tietoa ja ideoita nsäästöön ko…...

Pipsa Hiltunen: ”Kaksisuuntaisuus tuo varmuutta.

27.1.2022
”Kaksisuuntaisuus tuo varmuutta. Kun Kiillolla on ylijäämälämpöä, se voidaan hyödyntää verkossa ja vastaavasti jos tarvetta tulee, lämpöä pystytään jakamaan myös takaisinpäin”. #lvi #talotekniikka #energiatehokkuus #lämmitys https://t.co/AzpfJVVEuM...

Gasum Suomi: ♻️ Lue Johanin kolumni täällä 👉 https://t.co/TVW7vlC59B #biokaasu #kiertotalous #ilmastonmuutos #puhtaampitulevaisuus

26.1.2022
#s #puhtaampitulevaisuus Gasumin biokaasuliiketoiminnasta vastaava johtaja Johan Grön pitää biokaasua keskeisen tärkeänä energiamuotona ksen torjunnassa. 🌿♻️ Lue Johanin kolumni täällä 👉 https://t.co/TVW7vlC59B #biokaasu #kiertotalous #s #puhtaampitulevai...

Atte Harjanne: Muistutin itse, että ilmastonmuutos, luontokato, kiertotalous ja köyhyyden poisto asettavat isossa kuvassa

28.1.2022
Kiinnostava seminaari käynnissä! Muistutin itse, että s, luontokato, kiertotalous ja köyhyyden poisto asettavat isossa kuvassa reunaehdot energiapolitiikalle. Päästötöntä sähköä ja lämpöä tarvitaan paljon lisää, jotta fossiileista päästään....

Betonirakentaminenkin vähähiilistyy

28.1.2022
irjoittajasta Jussi Mattila Toimitusjohtaja, Betoniteollisuus ry Rakenteiden elinkaaritekniikan dosentti, TTY Kaikki kirjoittajan kirjoitukset Vaikka ksen torjunnasta on puhuttu jo pitkään, kiinnostus vähähiilistä rakentamista kohtaan on virinnyt toden teolla vasta viime vuoden aikana....

Biokaasuasiaa | News from Finnish biogas sector: Suomeen voi tulla yli 100 uutta #biokaasu'laitosta 2030 mennessä.

28.1.2022
a laitokset voivat hyödyntää paikallisia jätteitä/tähteitä, luoda hyvinvointia taajamiin/taajamien ulkopuolelle & ratkaista ravinne kierron haasteita.#s https://t.co/OPPajfQnpd...

Vihreä siirtymä vaatii valtavia sijoituksia teollisuuteen

27.1.2022
...tulevat luomaan tule­vaisuudessa valtavia mahdol­lisuuksia. Tähän muutokseen meidänkin on varauduttava. Ainut tehtävämme ei ole hil­litä sta, vaan myös pysyttävä kilpailu­kykyisenä globaalilla tasolla. Hiilineutraalius ja digitalisaatio eivät ole ainoastaan työkaluja ilmas...

Frans Timmermans: The Major Economies Forum today marked the start of our road to #COP27

27.1.2022
The Major Economies Forum today marked the start of our road to #COP27 and the implementation of the pledges made in Glasgow...

Kadri Simson: Congratulations @CristianSBusoi, on being re-elected as the Chair of ITRE Committe!

27.1.2022
Congratulations @CristianSBusoi, on being re-elected as the Chair of ITRE Committe! Important times ahead & co-operation needed more than ever!

Kadri Simson: Good exchange of views with @martenkokk, COREPER I Ambassador of Estonia to the European Union

27.1.2022
Good exchange of views with @martenkokk, COREPER I Ambassador of Estonia to the European Union. Discussing the current situation in the #EU & next steps in the #energy field.

Kadri Simson: The #EUGreenDeal 🇪🇺🌿prioritizes the development of #renewables & wind-based renewable generation

27.1.2022
The #EUGreenDeal 🇪🇺🌿prioritizes the development of #renewables & wind-based renewable generation plays a particularly important role in achieving our goals...

Ursula von der Leyen: Excellent call with HH Emir @TamimBinHamad on stepping up EU-Qatar partnership, including on energy.

27.1.2022
Excellent call with HH Emir @TamimBinHamad on stepping up EU-Qatar partnership, including on energy. Important to strengthen Europe’s energy security with all reliable partners.

Uusi energiapolitiikka: Pekka Tiusanen jakoi linkin

27.1.2022
Uusiutuvien energialähteiden hintojen lasku on ohi, energiamuutos kallistuu. Näin sanoo saksalainen Handelsblatt. Olisiko jotain opittavaa myös Suomeen?...

Uusi energiapolitiikka: Mirka Mäkelä

28.1.2022
SSAB julkaisi osavuosikatsauksen yhteydessä päivityksen hiilivapaan teräksen tuotantosuunnitelmiinsa. Aiemmin uudenlaisen tuotantojärjestelmän - koko firman tasolla siis - tavoitevuosi oli 2045, nyt 2030...

Uusi energiapolitiikka: Mirka Mäkelä jakoi linkin

28.1.2022
Energiateollisuuden pikatilasto kaukolämmitys- ja -jäähdytysmarkkinoista on valmistunut. Lämpimän vuoden 2020 jälkeen vuonna 2021 kaukolämmön kulutus nousi 18 % ollen itse asiassa suurinta sitten kylmän vuoden 2010. Lämpötilakorjattuna kulutus oli suurinta ikinä eli kaukolämpö on saanut selvästi lisää asiakkaita sitten 2010...

Uusi energiapolitiikka: Juha Nurmela jakoi linkin

27.1.2022
Tunnistatteko Petra Bergin löytämiä energiakeskustelun myyttejä tältä foorumilta. "Energiamurros kohti nollapäästöistä, kestävää yhteiskuntaa vaatii kokonaisten sosioteknisten markkinointijärjestelmien siirtymistä uusiin ajattelu- ja toimintatapoihin. Tämä muutos kattaa niin yksittäiset toimijat, instituutiot kuin teknologiat."