Varaudu sähkökatkoon

Vaikka sähkökatkot ja varsinkin pitkät sähkökatkot ovat harvinaisia, niihin kannattaa varautua ennalta. Lyhyen katkon varalle riittävät toimiva taskulamppu ja kynttilät. Mutta jos katko pitkittyy, se vaikuttaa lähes kaikkeen toimintaan: talo ei lämpene, vettä ei tule, wc-pönttöä ei voi vetää, kylmälaitteet lakkaavat toimimasta, kaupat ja pankit joutuvat sulkemaan ovensa.

Sähkökatkoon varautuminen on tärkeää etenkin, jos taloudessasi on vanhuksia tai pieniä lapsia.
Kotona tai mökillä kannattaa varata helposti löydettävään paikkaan ainakin

  • taskulamppu ja paristoja
  • varasulakkeita
  • kynttilöitä ja tulitikkuja
  • paristo- tai akkukäyttöinen radio / autoradio
  • polttopuita, jos kotona on takka tai muu tulisija
  • juomavettä

Sähkökatkoja korjattaessa sähköt voivat katketa ja palautua useasti, sillä meidän on varmistettava myös verkon korjaajien turvallisuus. Jos sähköt palauduttuaan käyttäytyvät oudosti, esimerkiksi valot palavat normaalia kirkkaammin tai himmeämmin, voi syynä olla nollajohtimen katkeaminen. Siitä voi seurata laitevaurioita, tulipalo ja pahimmillaan sähköiskun vaara. Katkaise silloin sähköt pääkytkimestä varoen koskettamista pääkeskuksen metalliosiin ja soita vikapalveluumme.

Tarvitsetko varasähköjärjestelmän?

Jos katkeamaton sähkönjakelu on sinulle tai yrityksellesi välttämättömyys, on hankittava oma varasähköjärjestelmä. Maatiloilla varalla on usein aggregaatti tai traktorikäyttöinen generaattori.
Esimerkiksi sairaaloissa käytetään varavoimakoneita, joiden polttoaineiden riittävyydestä on huolehdittava.

Jos haluat varmistaa katkottoman sähkön esimerkiksi tietokoneelle tai muulle herkälle laitteelle, siihen kannattaa asentaa UPS-järjestelmä, joka suodattaa jännitteen häiriöt sekä mahdollistaa tietojen tallentamisen ja laitteen turvallisen alasajon katkon aikana.

Entä jos sähkökatko pitkittyy?

Pitkät sähkökatkot ovat erittäin harvinaisia. Kuitenkin jos sähkökatko pitkittyy, se vaikuttaa ihmisen arjessa lähes kaikkeen toimintaan: talo ei lämpene, vettä ei tule, wc-pönttöä ei voi vetää, kylmälaitteet lakkaavat toimimasta, kaupat ja pankit joutuvat sulkemaan ovensa. Nämä viisi vinkkiä auttavat alkuun.

  1. Huolehdi, että lämpö pysyy mahdollisimman hyvin sisällä. Vältä ulko-oven turhaa avaamista. Pidä väliovet ja ikkunat kiinni sekä pidä käytössä mahdollisimman vähän huoneita. Jos mahdollista, lämmitä puulla. Samoin kynttilät antavat paitsi valoa, myös lämpöä.
  2. Ruoan säilyminen voi muodostua ongelmaksi, joten on hyvä käyttää ensimmäiseksi jääkaapissa ja pakastimessa säilytettävät ruoat ja juomat. Älä avaa kylmäkaappien ovia turhaan. Hyvin eristetyt laitteet voivat säilyttää kylmän jopa useita vuorokausia.
  3. Veden tulo lakkaa sähkökatkon aikana joko saman tien tai lähituntien aikana. Myös omaa kaivoa käyttävien pientalojen veden tulo lakkaa. Jos vettä tulee vielä, käytä sitä vain välttämättömään ja varaa juomavettä puhtaaseen, kannelliseen astiaan. Jos katko pitkittyy, viranomaiset aloittavat veden jakelun.
  4. Vessan voi vetää vain kerran, jos veden tulo on lakannut, sillä sen jälkeen wc-istuimen säiliö ei täyty enää vedellä. Vessanpöntön saa huuhdeltua kaatamalla sinne vähintään puoli ämpärillistä vettä. Siihen kelpaavat myös sulatettu lumi sekä kura- ja sadevesi. Viemäri toimii sähkökatkon aikanakin, sillä jätevesi valuu yleensä painovoimallaan kiinteistöstä kunnan viemäriin.
  5. Et saa enää ladattua puhelinta tai tietokonetta, joten käytä niitä säästeliäästi. Radio pystyy välittämään tietoa ja viranomaisten ohjeita myös sähkökatkoksen aikana. Voit kuunnella radiolähetyksiä pattereilla toimivasta radiosta ja autoradiosta.
  6. Lue lisää Puolustusministeriön tiedotteesta: Pahasti poikki: Näin selviät pitkästä sähkökatkosta

Korvaus sähkökatkojen aiheuttamista haitoista

Sähkömarkkinalain 100 §:n mukaan sähkönkäyttäjällä on oikeus saada korvaus katkoksesta, joka kestää yli 12 tuntia.

Vakiokorvaus

Korvauksen keskeytysaika alkaa siitä, kun vika on tullut sähköyhtiön tietoon ja se lasketaan oheisen hyvitysprosentin mukaan sähkönkäyttöpaikan vuotuisesta verkkomaksusta. Vakiokorvauksen enimmäismäärä kalenterivuodessa on 200 % siirtopalvelusta tai 2 000 euroa sähkönkäyttäjää kohti.

Vakiokorvauksen maksaminen

Jylhän Sähköosuuskunta laskee vakiokorvauksen sähkömarkkinalain mukaisesti ja korvaus maksetaan asiakkaalle 1–2 kuukauden kuluessa sähkökatkosta ilman eri hakemusta. Tämä edellyttää kuitenkin, että sähköyhtiö on ollut tietoinen vakiokorvaukseen oikeuttavasta sähköntoimituksen keskeytyksestä.

Jylhän Sähköosuuskunnan valvontajärjestelmä ilmoittaa keskijänniteverkostoon jakeluverkkoalueella tulleet viat ja sähkökatkosten kestoajat, kun taas pienjänniteverkon vikojen osalta tiedot sähkökatkoista saadaan useimmiten suoraan asiakkailta. Asiakkaan talteen merkitsemät tiedot sähkökatkosten alkamis- ja päättymisajankohdista antavatkin yrityksellemme hyödyllistä lisätietoa vakiokorvauksen laskemisessa.

Mikäli vakiokorvausta ei ole maksettu aiemmin mainitun ajan kuluessa, ottakaa yhteyttä asiakaspalveluumme.

 

Vakiokorvauksen määrä

Keskeytysaika 12–24 h = 10 % vuotuisesta siirtomaksusta
Keskeytysaika 24–72 h = 25 % vuotuisesta siirtomaksusta
Keskeytysaika 72–120 h = 50 % vuotuisesta siirtomaksusta
Keskeytysaika 120–192 h = 100 % vuotuisesta siirtomaksusta
Keskeytysaika 192–288 h = 150 % vuotuisesta siirtomaksusta
Keskeytysaika vähintään 288 h = 200 % vuotuisesta siirtomaksusta

Yksittäisen sähkönjakelukeskeytyksen osalta maksettavan vakiokorvauksen enimmäismäärä on kuitenkin enintään:
1 000 euroa, jos vakiokorvauksen perustana oleva keskeytys on alkanut ennen 1.1.2016
1 500 euroa, jos vakiokorvauksen perustana oleva keskeytys on alkanut ennen 1.1.2018
2 000 euroa, jos vakiokorvauksen perustana oleva keskeytys on alkanut 1.1.2018 tai sen jälkeen.
Jos sähkönkäyttäjälle maksetaan verkkopalvelun keskeytymisen vuoksi  vakiokorvaus, hänellä ei ole oikeutta sähkömarkkinalain 98 §:ssä säädettyyn hinnan alennukseen samasta keskeytyksestä.