Toimitusjohtajan katsaus

Jylhän Sähköosuuskunta täytti 100 vuotta 14.8.2021. Tuona samana päivämääränä vuonna 1921 perustamissopimuksen allekirjoitti 118 henkilöä. Siitä lähti osuuskunnan merkittävä taival paikallisena työnantajana ja monipuolisena toimijana Kauhavalla ja sen lähiympäristössä. Aluksi toimintaan kuului mylly-, paja, saha- ja voimalaitostoimintaa. Kaikki toiminta oli keskitetty Jylhän kylään. Osuuskunnan 100-vuotishistoriikki on työn alla ja siinä kerrotaan osuuskunnan toiminnasta tältä ajanjaksolta. Ikimuistoinen 100-vuotisjuhlatilaisuus järjestettiin Kauhavan Nuorisoseuralla 28.8. Tilaisuuden avasi hallintoneuvoston puheenjohtaja Jussi Somppi. Juhlapuheen piti Osuustoimintakeskus Pellervo ry:n toimitusjohtaja Sami Karhu ja osuuskuntapuheen piti hallintoneuvoston emerituspuheenjohtaja Leo Latikka. Tilaisuudessa muistettiin pitkään osuuskunnan palveluksessa olleita työntekijöitä ja hallintojäseniä ja hallintojäseniä sekä tärkeitä yhteistyötahoja. Tilaisuuden päätöspuheen piti hallituksen puheenjohtaja Jarmo Kujanpää.

Toimintavuosi 2021 osoitti jälleen sen, kuinka nopeasti markkinahinnat voivat muuttua. Sähkön markkinahinnat Suomessa nousivat keskimäärin 158 % edelliseen vuoteen verrattuna.

Paljon on tapahtunut 100 vuoden aikana. Tänä päivänä osuuskunnalla on vastuulla sähkön siirto ja myynti oman verkkoalueen asiakkaille sekä sopimusmyynti verkkoalueen ulkopuolisille asiakkaille. Uutta jakeluverkkoa rakennetaan tarpeen mukaan ja vanhaa saneerataan, jotta voidaan toimittaa mahdollisimman toimintavarmasti sähköä asiakkaille. Tämän lisäksi toimintaan sisältyy myös jonkin verran asennustoimintaa. Viime vuosina on tehty myös aurinkopaneeliasennuksia, joiden kysyntä on lisääntynyt. Kansallisen Datahub järjestelmän käyttöönottoa varten päivitettiin tietoja ja tehtiin osuuskunnan järjestelmiin tarvittavia toimenpiteitä. Datahub otettiin käyttöön 2022 alkuvuodesta.

Toimintavuosi 2021 osoitti jälleen sen, kuinka nopeasti markkinahinnat voivat muuttua. Sähkön markkinahinnat Suomessa nousivat keskimäärin 158 % edelliseen vuoteen verrattuna. Sähkön pörssihinnan rajuun nousuun oli monta syytä. Polttoaineiden ja päästöoikeuksien kallistumisen lisäksi samaan aikaan pohjoismaiset vesivarastot olivat vähissä ja tuulivoimaa oli saatavilla tavallista vähemmän. Viimeisellä neljänneksellä sähkönkulutusta puolestaan lisäsivät erittäin kylmä joulukuu sekä taloudellinen aktiivisuus, joka on ollut pahimman koronan aiheuttaman shokin jälkeen kasvussa.

Toimintavuonna osuuskunnan energialähdejakaumassa oli 79,5 % päästötöntä energiatuotantoa ja loput 20,5 % oli fossiilista tuotantoa.

Osuuskunnan investoinnit kohdistuivat lähinnä uusiutuvaan tuulivoimaan, ydinvoimaprojektiin ja tietysti säävarman verkon rakentamiseen Energiaviraston mallin mukaan. Teuvan ja Närpiön tuulivoimapuistoja ja Fennovoiman ydinvoimalaitosta pääomitettiin sitoumuksien mukaisesti. Teuvan tuulivoimapuiston laajennus valmistui vuoden 2021 aikana. Tuulivoimapuistoon rakennettiin 21 kpl 5,6 MW:n voimalaa. Tuulipuiston vuotuinen tuotto on noin 400 000 megawattituntia sähköä. Kaupallinen käyttö aloitettiin vuoden 2022 alusta.

EPV Energia Oy:n tytäryhtiö EPV Tuulivoima Oy ja sen osakkaat tekivät investointipäätöksen rakentaa Närpiön Norrskogeniin 17 uutta tuulivoimalaa. Tämän EPV Energian kuudennen tuulivoimapuiston rakennustyöt ovat edenneet suunnitelmien mukaan. Parhaillaan puistossa tehdään tuuliturbiinien perustuksia sekä viimeistellään tietöitä ja rakennetaan sähköasemaa. Tuulipuiston vuotuinen tuotto on noin 300 000 megawattituntia sähköä ja sen tuotanto alkaa vuoden 2023 alkupuolella, jos projekti pysyy aikataulussa.

Osuuskunnan tärkeitä investointikohteita ovat lisäksi OL3 ja Fennovoiman ydinvoimalaitokset. Tätä katsausta kirjoittaessa OL3 on hiljattain kytketty valtakunnan verkkoon. Yksikkö liitettiin sähköverkkoon 103 megawatin teholla. Noin neljä kuukautta kestävän koekäyttövaiheen aikana tehoa nostetaan portaittain 1 600 megawattiin. OL3:n säännöllinen sähköntuotanto alkaa heinäkuussa 2022. Koekäyttöjakson aikana tuotantoa kertyy kaikkiaan 3–5 terawattituntia, mikä vastaa noin kymmentä prosenttia Suomen sähköntarpeesta. Kun säännöllinen sähköntuotanto alkaa, nousee OL3:n sähköntuotanto tasolle, joka vastaa noin 14 %:a Suomen sähkön kokonaiskulutuksesta. Fennovoima projektin etenemiseen tuli haasteita, kun Venäjä lähti valloittamaan sotatoimilla Ukrainaa. Tällä tulee olemaan merkittävät vaikutukset projektiin.

Toimintavuoden investoinnit jakeluverkkoon olivat 1.217.024,20 euroa eli 363.111,53 euroa enemmän kuin edellisenä vuonna. Suurimmat tekijät nousuun olivat päämuuntajan huolto, laaja pienjänniteverkoston maakaapelointiprojektin viimeistely Jylhässä ja uusien mittarien hankinta. Mittareita vaihdettiin yli tuhat. Investointeja tehdään turvaamaan toimintavarmuutta ja vastaamaan tarvittaviin mittausvaatimuksiin tulevaisuudessa.

Osuuskunnan energiahankinnat tehtiin EPV Energia Oy:n kautta ja energiaa osuuskunnan verkkoon tuotettiin myös omalla Jylhänkosken vesivoimalla. Osuuskunnan sähköenergian hankinta jakautui seuraavasti: ydinvoima 31,6 %, vesivoima 16,2 %, tuulivoima 22,6 %, bioenergia 9,2 %, turve 8,6 %, kivihiili 10,7 %, muu fossiilinen 0,9 % ja öljy 0,2 %. Toimintavuonna osuuskunnan energialähdejakaumassa oli 79,5 % päästötöntä energiatuotantoa ja loput 20,5 % oli fossiilista tuotantoa. Päästöllinen tuotanto nousi edelliseen vuoteen nähden 1,2 %. Nousu johtui siitä, että markkinahinnat nousivat loppuvuodesta ja päästöllisiä laitoksia ajettiin vähän enemmän, kun vuotta aikaisemmin. Osuuskunnan omalla vesivoimalla tuotettiin 1,02 GWh. Osuuskunnan energiahankinnat olivat edelliseen vuoteen nähden 1,4 GWh pienemmät eli 156,6 GWh. Tähän vaikutti se, että vesivoimalla ja tuulivoimalla tuotettiin toimintavuonna edellistä vuotta vähemmän. Myös ydinvoimatuotantoa oli noin 500 MWh vähemmän.

Sähkön käyttö nousi Suomessa 5,7 % edelliseen vuoteen nähden. Nousua oli osuuskunnan verkkoalueella 8,1 %. Vuosi oli poikkeuksellinen, koska koronan vaikutus oli yhä keskeisessä roolissa. Tilanne parani vuoden edetessä ja toiminta vilkastui, joka vaikutti myös sähkön käyttöön. Suomen ilmastopoliittiset päätökset ovat vaikuttaneet päästöllisien energiatuotantomuotojen kannattavuuteen ja tulevaisuuteen. Myös päästöoikeuksien ja hiilen hinnat nousivat alkuvuodesta rajusti loppuvuotta kohti ja se heijastui myös sähkömarkkinahintoihin ja tuotantokustannuksiin. Suomessa tuulivoimakapasiteetti kasvoi 26 %, mutta sen tuotanto nousi ainoastaan 1,5 %. Tämä johtui siitä, että tuulisia päiviä oli edellistä vuotta vähemmän.

Suomessa sähkönkulutus vuoden 2021 aikana oli 86,2 TWh. Sähkön hankinnasta katettiin vuonna 2021 tuonnilla 20,1 % ja Suomen omalla tuotannolla 79,9 %. Ydinvoima kattoi sähkön käytöstä noin 26,3 %, sähkön ja lämmön yhteistuotanto 22,3 %, vesivoima 18,0 % sekä muu erillistuotanto 3,6 %. Tuulivoiman osuus oli 9,3 % ja aurinkovoiman osuus oli 0,4 %. Lähde: Energiateollisuuden Energiavuosi 2021.

Taloudellisesti kulunut vuosi meni osuuskunnalla budjetoitua paremmin. Taloudellinen tulos oli erinomainen, mutta ei silti ennätyksellinen. Sähkönmyyntiliiketoiminnan vaikutus osuuskunnan tuloksen muodostumiseen on merkittävä. Verkkoliiketoiminta pysyi lähes samanlaisena, koska siirtohintoihin ei tullut mitään muutoksia.

Esitän lämpimät kiitokset asiakkaille, jäsenistölle, osakkuusyhteisöille ja yhteistyökumppaneille kuluneesta vuodesta ja iso kiitos hallinnolle ja henkilöstölle siitä työstä, jota olette osuuskunnan hyväksi tehneet.

Jukka Ylitalo