Vuosikertomus 2021
Tilinpäätös
Toimintakertomus
Yleistä ja taloudellinen kehitys
Osuuskunnan kokonaisliikevaihtoa kertyi yhteensä 11.716.681,14 € (v. 2020 8.903.809,05 €) ja siinä oli nousua edelliseen vuoteen 31,6 %. Liikevaihdon nousuun oli useita syitä. Suurin vaikuttava tekijä oli sähkön markkinahintojen vaikutus sähkön myyntituottoihin. Vaikka hankintahinnat nousivat esim. korkeiden päästöoikeuksien takia, niin ennätyksellisen korkeat markkinahinnat kompensoivat tilannetta. Sähkön myynnin liikevaihto oli 7.741.150,29 € (5.161.265,99 €) ja verkkoliiketoiminnan liikevaihto oli 3.917.971,97 € (3.715.862,56 €). Sähköenergian hankintahinnat kokonaisuudessaan nousivat 42 %.
Tuloslaskelmassa henkilöstökulut olivat 1.031.063,60 € (927.607,33 €), nousua edelliseen vuoteen oli 11,2 %. Suunnitelman mukaiset poistot ja arvonalentamiset nousivat edelliseen vuoteen verrattuna ja olivat 580.546,89 € (543.244,38 €). Liiketoiminnan muut kulut olivat 970.670,91 €, mikä on 167.610,02 € edellistä vuotta vähemmän. Nettorahoitustuotot 966.258,66 € (45.602,76 €). Nousu johtui siitä, että osinkotuotot olivat merkittävät edelliseen vuoteen verrattuna.
Verkkoliiketoiminnan tilikauden ylijäämä laski 23,06 % edelliseen vuoteen verrattuna ja oli 461.337,95 € (599.593,12€) ja sähkönmyyntiliiketoiminnan tilikauden ylijäämä oli 2.073.641,40 € (353.498,08 €) eli huomattavasti parempi kuin vuotta aikaisemmin. Ylijäämä yhteensä ennen tilipäätössiirtoja ja veroja oli 3.526.074,22 €. Tilipäätössiirrot olivat 626.826,35 € ja tuloveroa tuli maksettavaksi 360.986,35. Osuuskunnan tilikauden ylijäämäksi muodostui 2.538.261,52 €.
Osuuskunnalle tuli Suomen Energiavarat Oy:n kautta 2.396.688,00 € sijoitetun vapaan oman pääoman palautusta, joka sijoitettiin uudelleen rahoitusinstrumentteihin. Jäsenmäärän kehitys: 1.1.2021 jäseniä oli 1037, joilla osuuksia yhteensä 32866 ja vuoden lopussa jäseniä 1033, joilla osuuksia 35262.
Toimintakauden aikana sijoitettiin päästöttömään energiatuotantoon EPV Energia Oy:n kautta Teuvan Paskooharjun ja Närpiön Norrskogenin tuulivoimaprojekteihin, seurattiin OL3 valmistumista ja sijoitettiin Voimajunkkari Oy:n kautta Fennovoimaan. Teuvan tuulivoimapuisto toteutui kahdessa vaiheessa. Toteutusvaihe 1 valmistui 2018, jolloin alueelle rakennettiin kaksi 3,2 MW:n tuulivoimalaa, jotka ovat olleet tuotannossa siitä lähtien. Nyt puistoon on lisäksi rakennettu 21 kpl 5,6 MW:n tuulivoimalaa, mitkä tuottavat vuoden 2022 alusta alkaen osuuskunnalle omistuksensa mukaisen osuuden tuotannosta. Tuulipuiston vuotuinen tuotto on noin 400 000 megawattituntia sähköä. Närpiön Norrskogeniin rakennetaan 17 uutta tuulivoimalaa. Tämän EPV Energian kuudennen tuulivoimapuiston rakennustyöt ovat edenneet suunnitelmien mukaan. Tuulipuiston vuotuinen tuotto on noin 300 000 megawattituntia sähköä ja sen tuotanto alkaa vuoden 2023 alkupuolella, jos projekti pysyy aikataulussa.
Olkiluodon voimalaitosyksiköiden, Olkiluoto 1 ja Olkiluoto 2, sähköntuotanto vuonna 2021 oli laitosten historian seitsemänneksi korkein 14 438 GWh. Olkiluoto 3 EP -laitosyksikön tuotantoon valmistautuminen eteni vuoden 2021 aikana. Helmikuussa 2022 saadun ja laitostoimittajan ilmoittaman uuden aikataulun mukaan Olkiluoto 3 -laitosyksikkö liitetään ensimmäistä kertaa valtakunnan verkkoon maaliskuussa 2022 ja säännöllinen sähköntuotanto alkaa heinäkuussa 2022.
Fennovoima-projektiin osuuskunta on sitoutunut Voimajunkkarit Oy:n kautta. Voimajunkkarit Oy:n tehtävä on toimittaa meille tulevaisuudessa sähköä omakustannushinnalla. Tavoitteena oli saada Hanhikivi 1 -voimalaitoksen rakentamislupa toimintavuodelle 2021. Tavoitteisiin ei kuitenkaan päästy ja se siirtyi vuodelle 2022.
Osuuskunnan omistama Jylhänkosken vesivoimala tuotti vuoden aikana puhdasta sähköenergiaa 1,02 GWh. Tuotantomäärä oli edellistä vuotta noin 0,5 GWh pienempi. Osuuskunnan sähkön toimitus omalle alueelle oli vajaa 76 GWh, nousua edelliseen vuoteen nähden oli 8,1 %. Kokonaishankinta laski 0,9 % ja oli 157 GWh, josta myynti muihin verkkoihin ja pörssiin oli yhteensä 77 GWh. Häviötä verkon energiatoimituksessa muodostui alle 4 GWh.
Energiavirasto on muuttanut kohtuullisen tuoton määrää ja yksikköhintoja viidennen valvontajakson aikana. Vuosille 2022-2023 pätee alennetut tuotto- ja yksikköhinnat, kun määritellään kohtuullisen tuoton määrää. Kun tuottoprosentti on alennettu ja markkinoilla olevat tarvikekustannukset nousevat niin säävarman verkon rakentaminen on taloudellisesti haasteellisempaa.
Osuuskunnan periaatteena ei ole maksimoida voittoja vaan osuuskunnan tehtävänä on toimittaa jäsenilleen ja asiakkailleen edullisia energiapalveluja. Tämä periaatteen mukaan tullaan jatkossakin toimimaan osuuskunnan jäsenten ja asiakkaiden parhaaksi.
Henkilökunnan lukumäärä ja palkat
Henkilökunnan määrä oli vuoden päättyessä 17 (15) henkilöä. Palkkoja henkilökunnalle ja luottamushenkilöille maksettiin 988 998,75 € (900 307,48 € vuonna 2020), josta luontoisetujen osuus 12.903,16 € (11.215,13 € vuonna 2020).
Tulevaisuuden näkymät
Osuuskunta panostaa investointistrategian mukaisesti CO2 vapaan energian hankintaan. Tuulivoima-, aurinkovoima- ja pumppuvoimaprojekteja on suunnitteilla ja osuuskunta päättää tulevaisuudessa, missä määrin ja millä osuudella niihin sitten osallistutaan. Osuuskunta rahoittaa Närpiön tuulivoimaprojektia seuraavan kahden vuoden ajan sitoumuksen mukaisesti. Osuuskunnalla on EPV Energia Oy:n kautta monipuolinen tuotantoportfolio. Portfoliossa olevia tuotantoja pyritään käyttämään mahdollisimman kustannustehokkaasti ja optimoimaan mahdollisimman hyvin markkinahintaan nähden. Tulevaisuudessa päästöllisien tuotantolaitoksien käyttö on riippuvainen päästöoikeuksien ja raaka-aineiden hintatasosta sekä tulevista poliittisista päätöksistä.
Osuuskunnalla on EPV Energia Oy:n kautta monipuolinen tuotantoportfolio. Portfoliossa olevia tuotantoja pyritään käyttämään mahdollisimman kustannustehokkaasti ja optimoimaan mahdollisimman hyvin markkinahintaan nähden.
Fennovoima projektiin osuuskunta on sitoutunut Voimajunkkarit Oy:n kautta. Suomen omavaraisuuden kannalta olisi tärkeää, että projekti jatkuisi. Rakentamisluvan myöntää valtioneuvosto, mutta sen edellytyksenä on Säteilyturvakeskuksen myönteinen turvallisuusarvio.
Maaliskuun 12. päivänä 2022 klo 12.01 kytkettiin OL3 valtakunnan verkkoon ja sen jälkeen neljä kuukautta kestävän koekäyttövaiheen aikana tehoa nostetaan portaittain 1 600 megawattiin. OL3:n säännöllinen sähköntuotanto alkaa heinäkuussa 2022.
Fennovoima projektiin osuuskunta on sitoutunut Voimajunkkarit Oy:n kautta. Suomen omavaraisuuden kannalta olisi tärkeää, että projekti jatkuisi. Rakentamisluvan myöntää valtioneuvosto, mutta sen edellytyksenä on Säteilyturvakeskuksen myönteinen turvallisuusarvio. Tämän hetken tilanteessa, kun Venäjän sotatoimet Ukrainassa alkoivat, Suomen valtion johto on ilmoittanut, että eivät näissä olosuhteissa voi myöntää rakentamislupaa. Mahdollisia vaihtoehtoja ja ratkaisuja haetaan jatkoa ajatellen.
Voimaosakeyhtiö SF (VSF) tiedotti helmikuun lopulla, että tapahtumien seurausten arviointi VSF:n kannalta on hyvin monimutkainen juridinen sekä taloudellinen prosessi ja siihen liittyy olennaisesti se, kuinka EU ja Suomi reagoivat Ukrainan tilanteen edetessä. Ulko- ja turvallisuuspoliittisten näkökantojen lisäksi VSF analysoi tilannetta erityisesti osakkaidensa kannalta. Yhtälöön liittyy myös kansallinen ilmastopolitiikka, sillä Hanhikivi 1 on yksi olennainen osatekijä hallituksen ilmastotavoitteiden saavuttamisessa.
VSF seuraa tilanteen kehitystä ja arvioi kaikkia mahdollisia seurauksia VSF:n ja sen osakkaiden näkökulmasta. Fennovoiman kannanotto Ukrainan tilanteeseen maaliskuun puolivälissä oli seuraavanlainen: Venäjän invaasio ja sota Ukrainassa jatkuu. EU, Yhdysvallat ja monet muut maat ovat päättäneet useista rajoittavista toimenpiteistä Venäjää vastaan, ja uusia sanktioita on odotettavissa. Kansainvälinen yhteisö on asettanut useita rajoittavia toimenpiteitä. Ydinvoima-alaa ei ole näihin sisällytetty, mutta keskustelua siitäkin käydään. Jo nykyisten päätettyjen sanktioiden odotetaan vaikuttavan Hanhikivi 1 -hankkeeseen. Fennovoima pitää tilannetta haastavana. Fennovoimalla on kuitenkin sitoumuksia ja sopimuksia hankkeen sidosryhmien kanssa, mukaan lukien yhtiön omat työntekijät. Fennovoiman tehtävät ja lakisääteiset velvoitteet säilyvät ennallaan, kunnes näihin puitteisiin tulee muutoksia sanktioiden tai viranomaisen sitovien päätösten kautta. Fennovoima seuraa tarkasti tilanteen kehittymistä ja on tiiviissä yhteydessä kaikkiin sidosryhmiin.
Säävarman verkon rakentamiseen liittyvät investointiaikataulut ja -suunnitelmat muuttuvat, kun energiaviranomaisten ilmoittamat muutokset otettiin käyttöön vuoden 2022 alkaen.
Sähkön myynnissä on myös haasteita tulevaisuudessa. Kilpailu sähkömarkkinoilla on kova ja tärkeimmäksi kilpailutekijäksi on muodostunut hinta.
Datahubin ja mittaustietojärjestelmien suhteen valmistaudutaan vastaamaan 15 min tasepalveluun. Osuuskunnan asiakkaat ovat osoittaneet kiinnostusta aurinkosähköjärjestelmiin ja tämä tulee Jylhän verkkoalueella lisäämään hajautettua sähköntuotantoa myös tulevaisuudessa. Osuuskunta pitää tärkeänä, että on mukana aurinkosähköjärjestelmien käyttöönotossa.
Datahub on sähkön vähittäismarkkinoiden keskitetty tiedonvaihtojärjestelmä, johon tallennetaan tietoja Suomen 3,7 miljoonasta sähkönkäyttöpaikasta. Datahubin tietoja käyttävät noin 100 sähkönmyyjää ja 80 jakeluverkkoyhtiötä palvellessaan asiakkaitaan eli sähkön käyttäjiä. Kun suomalainen sähkön loppuasiakas vuonna 2022 vaihtaa sähkönmyyjää, kaikki tarvittava tieto sähkönmyyjän ja jakeluverkkoyhtiön välillä siirtyy keskitetyn tiedonvaihtojärjestelmän eli datahubin kautta. Tällä hetkellä tiedot sijaitsevat hajautetusti eri yhtiöiden järjestelmissä. Järjestelmä nopeuttaa, yksinkertaistaa, parantaa ja tehostaa kaikkien osapuolten toimintaa, kun erilaiset sähkön käyttöön liittyvät ydintiedot sijaitsevat vain yhdessä paikassa. Keskitetyn ratkaisun etuja on myös se, että tiedot ovat yhdenvertaisesti ja samanaikaisesti kaikkien osapuolten saatavilla. Tietoja voi hakea kuitenkin vain se osapuoli kenellä on oikeudet datahubissa olevaan tietoon. Varmistaaksemme tietojen turvallisen jakamisen on kaikki asiakkaat ja käyttöpaikat voitava yksilöidä varmasti. Asiakastietojen yksilöintiin käytetään kuluttaja-asiakkailla henkilötunnusta ja yrityksillä y-tunnusta. Myyjän vaihto, kuluttajan muutto ja muut sähkösopimukseen liittyvät muutokset ovat vain yksi esimerkki tiedonvaihtoa edellyttävistä tilanteista. Esimerkiksi jakeluverkkoon liittyvä taseselvitys tehdään jatkossa uudessa järjestelmässä.
Osuuskunnan asiakkaat ovat osoittaneet kiinnostusta aurinkosähköjärjestelmiin ja tämä tulee verkkoalueellamme lisäämään hajautettua sähköntuotantoa myös tulevaisuudessa. Osuuskunta palvelee myös tässä asiassa mielellään asiakkaita.
Mahdolliset riskit
Ukrainan ja Venäjän välisen sodan seurauksena riski on kasvanut, että valtioneuvosto ei myöntäisi Fennovoima Oy:n Pyhäjoen hankkeelle rakennuslupaa tai hanke muuten epäonnistuisi vallitsevien tilanteiden seurauksena. Tällöin osuuskunta menettäisi hankkeeseen sijoittamansa varat sekä antamansa vakuudet ja seurauksena olisi hankittujen osuuksien alaskirjaus. Osuuskunnan osallistuminen Fennovoima Oy:n hankkeeseen tapahtuu Voimajunkkarit Oy:n kautta, mikä on Voimaosakeyhtiö SF:n osakas. Hanke rahoitetaan pääosin vieraalla pääomalla, minkä lisäksi osakkailta kerätään oman pääoman sijoituksia. Voimajunkkarit Oy:n omaan pääomaan on tähän mennessä sijoitettu 5.429.957,71 €, lisäksi Jylhän Sähköosuuskunnan takausvastuut vieraasta pääomasta ovat 4.518.540,00 €. Kokonaisuudessaan osuuskunnan takausvastuut ja sitoumukset toisen yhtiön puolesta pienentyi 1.216.046,00 € edelliseen vuoteen nähden ja olivat vuoden päätteeksi 5.938.917,00 €. Tilinpäätöshetkeen mennessä kertyneet taloudelliset vastuut esitetään tilinpäätöksen liitetiedoissa.
Muut mahdolliset riskit tulevaisuudessa ovat, että markkinasähkönhinta laskee huomattavasti nykytilanteesta tai tuotantohinnat nousevat merkittävästi, mitkä heijastuvat sähkönmyyntiliiketoiminnan kannattavuuteen. Pääasiallisesti niihin vaikuttavia tekijöitä ovat polttoaineiden, CO2-päästöokeuksien hinnat, hydrologinen tilanne sekä koko ajan lisääntyvä tuulituotanto. Energiasektori on vahvasti säännelty toimiala. Poliittiset päätökset, mitkä aiheuttavat muutoksia sääntelyssä ja verotuksessa ovat muuttaneet eri tuotantotapojen suhteellista kannattavuutta. Poliittisuudesta johtuen nämä muutokset ovat osin hankalasti ennakoitavissa ja saattavat siten lisätä riskejä yksittäisissä tuotantomuodoissa.
Olennaiset tapahtumat tilikauden päättymisen jälkeen
Oleellinen tapahtuma on Venäjän sotatoimet Ukrainaa vastaan. Sen seurauksia kokonaisuudessaan osuuskunnan toimintaan on vielä vaikea hahmottaa. Tiedossa on, että se tulee vaikuttamaan oleellisesti Fennovoiman Pyhäjoen ydinvoimaprojektiin. Osuuskunta tiedostaa riskiarvon nousseen Fennovoiman ydinvoimaprojektin suhteen ja varautuu tekemään mahdollisia alaskirjauksia. Osuuskunnan vahva tase ja hyvä taloudellinen tilanne ei tästä kuitenkaan vaarantuisi.
Olkiluoto 3 -laitosyksikkö liitetiin ensimmäistä kertaa valtakunnan verkkoon maaliskuussa 2022 ja säännöllinen sähköntuotanto alkaa heinäkuussa 2022.
Muuten osuuskunnalla ei ole tiedossa muita sellaisia olennaisia tilikauden jälkeisiä tapahtumia, joita ei ole mainittu toimintakertomuksessa tai liitetiedoissa.
Hallituksen esitys vuosiylijäämän käyttämisestä
Hallitus ehdottaa, että osuuskunnan tilinpäätöksen tilivuodelta 2021 osoittamasta ylijäämästä 2.538.261,52 euroa siirretään vararahastoon 0,00 euroa ja käytetään osuuspääoman korkoon jäsenille enintään 246.834,00 euroa ja loput ylijäämästä siirretään edellisten tilikausien ylijäämä/alijäämä tilille.
Hallintoneuvoston lausunto
Hallintoneuvosto on tutustunut hallituksen vuosikertomukseen, tilinpäätökseen ja tilintarkastuskertomukseen jättäen ne osuuskuntakokouksen käsiteltäväksi ehdottaen samalla, että vuosikertomus hyväksyttäisiin ja tilinpäätös vahvistettaisiin. Puollamme vuosiylijäämän käyttöä hallituksen toimintakertomuksessaan esittämällä tavalla.
Kauhavalla huhtikuun 20. päivänä 2022.
Jussi Somppi, puheenjohtaja
Jouni Lammi, sihteeri