Vuosikertomus 2019
Tilinpäätös
Toimintakertomus
Yleistä ja taloudellinen kehitys
Osuuskunnan liikevaihtoa kertyi yhteensä 12.268.878,48 € ja siinä oli laskua edelliseen vuoteen 4,3 %. Liikevaihdon laskusta huolimatta osuuskunta teki parhaimman tuloksen kautta aikojen. Sähkön hankinta kokonaisuudessaan vaikutti eniten tulosparannukseen. Osuuskunnan sähkönmyyntiliiketoiminnan liikevaihto, laski 7,9 % edelliseen vuoteen verrattuna kun taas sähkön siirron liikevaihto nousi 4,9 %. Siirtohintojen nosto edelliseen vuoteen nähden vaikutti nousuun. Sähkön siirtoliiketoiminnan liikevaihtoa kertyi 3.922.714,93 €. Sisäasennustoiminnan liikevaihto laski 44,5 % edelliseen vuoteen verrattuna. Tuloslaskelmassa henkilöstökulut olivat 867.491,30 €, laskua edelliseen vuoteen oli 4,2 %. Suunnitelman mukaiset poistot 441.714,82 € olivat lähes samalla tasolla kuin edellisenä vuonna. Liiketoiminnan muut kulut olivat 98.357,45 € edellistä vuotta pienemmät. Tähän vaikutti se, että edellisenä vuonna huollettiin ja korjattiin vesivoimalaitoksella kahta turbiinia.
Nettorahoitustuotot nousivat tilikauden aikana 52 %:a. Nousu johtui siitä, että osinkotuotot nousivat yli 36 % ja korko- ja muut rahoituskulut pienenivät yli 14 %. Liikeylijäämä ennen tilipäätössiirtoja ja veroja oli 3.276.899,00 €, jossa kasvua edelliseen vuoteen 907.601,16 €. Tilipäätössiirrot olivat 557.156,55 €. Hyvä sähkönmyyntitulos vaikutti suurilta osin siihen, että osuuskunnan tilikauden ylijäämäksi muodostui 2.277.890,42 €. Parannusta edelliseen vuoteen verrattuna oli 54 %. Hyvään tulokseen vaikuttivat sähköpörssissä oleva korkea ja osuuskunnalle tuotetun ja hankitun sähköenergian kilpailukykyinen hintataso. Tiukka budjetti ja sen toteuttaminen kulupuolella sekä hyvät osinkotuotot vaikuttivat myös positiivisesti tulokseen.
Jäsenmäärän kehitys: 1.1.2019 jäseniä oli 1053, joilla osuuksia yhteensä 30364 ja vuoden lopussa jäseniä 1046, joilla osuuksia 31762.
Toimintakauden aikana sijoitettiin päästöttömään energiatuotantoon EPV Energia Oy:n kautta Teuvan Paskooharjun tuulivoimaprojektiin, seurattiin OL3 valmistumista ja sijoitettiin Voimajunkkari Oy:n kautta Fennovoimaan. Teuvan tuulivoimapuiston toteutusvaihe alkoi jo vuonna 2017. Alueella on jo ennestään kaksi 3,2 MW:n tuulivoimalaa, jotka ovat olleet tuotannossa vuodesta 2018 lähtien. Nyt aloitetaan 21:n 5,6 MW:n voimalan rakentaminen. Valmistuessaan Teuvan Paskooharjun puistossa on kaikkiaan 23 tuulivoimalaa. Tuulipuiston vuotuinen tuotto on noin 400 000 megawattituntia sähköä. EPV-konsernin viidennen teollisen mittakaavan tuulivoimapuiston on arvioitu valmistuvan vuonna 2022. Tästä tulee osuuskunnalle omistuksensa mukainen osuus tuotannosta. Osuuskunta on EPV Energia Oy:n kautta hankkinut uusiutuvaa energiaa Norjasta, Ranan vesivoimalaitoksista jo vuodesta 2005, tämä 15 vuoden sopimus päättyi toimintavuoden lopussa.
OL3 projekti etenee, valtioneuvosto myönsi 7.3.2019 TVO:lle käyttöluvan Olkiluoto 3 EPR -laitosyksikölle vuoteen 2038 asti. Olkiluoto 3:sen projekti alkaa oleman loppusuoralla ja TVO:n mukaan Olkiluoto 3 EPR -laitosyksikön tuotantoon valmistautuminen eteni vuoden 2019 aikana. Henkilöstön koulutus laitoksen käyttöönottoon on edennyt suunnitellusti. Laitosyksikön rakennustekniset työt ovat pääosin valmiit. Sähkö-, automaatio- ja mekaaniset asennukset ovat edelleen osin kesken. Säteilyturvakeskus (STUK) myönsi käyttöhenkilökunnan operaattorilisenssit loppuvuonna 2018. Kevään 2018 kuumakokeissa kävi ilmi, että reaktorin jäähdytyspiiriin kuuluva paineistimen yhdyslinja värähtelee. STUK hyväksyi värähtelyn vaimennusratkaisun toukokuussa 2019 ja vaimentimet on asennettu paikalleen. STUK tarkastaa vaimentimien rakenteiden hyväksyttävyyden ennen ydinpolttoaineen lataamista reaktoriin. Laitostoimittaja Areva–Siemens-konsortion joulukuussa päivittämän aikataulun mukaan OL3 EPR -laitosyksikön polttoaine ladataan reaktoriin kesäkuussa 2020, laitosyksikkö liitetään ensimmäistä kertaa valtakunnan verkkoon marraskuussa 2020 ja säännöllinen sähköntuotanto alkaa maaliskuussa 2021. Valmistelut polttoaineen lataukseen ovat käynnissä.
Henkilökunnan lukumäärä ja palkat
Henkilökunnan määrä oli vuoden päättyessä 15 (14) henkilöä. Palkkoja henkilökunnalle ja luottamushenkilöille maksettiin 838.753,44 € (879.857,24 € vuonna 2018), josta luontoisetujen osuus 12.567,17 € (13.045,75 € vuonna 2018).
Tulevaisuuden näkymät
Osuuskunta panostaa investointistrategian mukaisesti CO2 vapaan energian hankintaan. Tuulivoimaprojekteja on suunnitteilla ja osuuskunta päättää tulevaisuudessa, missä määrin ja millä osuudella niihin sitten osallistutaan. Teuvan tuulivoimaprojektia rahoitamme kahden seuraavan vuoden ajan sitoumuksemme mukaisesti. Osuuskunnalla on EPV Energia Oy:n kautta monipuolinen tuotantoportfolio. Portfoliossa olevia tuotantoja pyritään käyttämään mahdollisimman kustannustehokkaasti ja optimoimaan mahdollisimman hyvin markkinahintaan nähden. Tulevaisuudessa päästöllisien tuotantolaitoksien käyttö on riippuvainen päästöoikeuksien ja raaka-aineiden hintatasosta sekä tulevista poliittisista päätöksistä esim. polttoaineiden verotuksesta.
Osuuskunnalla on EPV Energia Oy:n kautta monipuolinen tuotantoportfolio. Portfoliossa olevia tuotantoja pyritään käyttämään mahdollisimman kustannustehokkaasti ja optimoimaan mahdollisimman hyvin markkinahintaan nähden.
Olkiluoto 3 EPR -laitosyksikön rakennustekniset työt ovat pääosin valmiit ja valtioneuvosto myönsi laitosyksikölle käyttöluvan maaliskuussa 2019. Laitostoimittaja AREVA–Siemens-konsortion joulukuussa 2019 päivittämän aikataulun mukaan OL3 EPR:n polttoaine asennetaan reaktoriin kesäkuussa 2020, laitosyksikkö liitetään ensimmäistä kertaa valtakunnan verkkoon marraskuussa 2020 ja säännöllinen sähköntuotanto alkaa maaliskuussa 2021.
Fennovoima projektiin osuuskunta on sitoutunut Voimajunkkarit Oy:n kautta. Hanhikivi 1 -työmaalla rakennetaan infraa sekä apu- ja tukirakennuksia 400– 500 miljoonalla eurolla. Tällä hetkellä työmaalla työskentelee päivittäin keskimäärin 260 ihmistä. Työmaarekisteriin on kirjattu 650 yritystä, joista 590 on suomalaisia. Työmaan tulokoulutuksen on käynyt 3200 henkilöä. Voimalaitoksen rakentaminen alkaa, kun Fennovoima on saanut ydinvoimalaitoksen rakentamisluvan. Voimalaitokseen kuuluvat muun muassa reaktori-, turbiini-, valvomo- ja polttoainerakennukset. Enimmillään ydinvoimalaitosta rakentaa noin 4000 henkilöä. Fennovoima on vastaanottanut uuden arvion Hanhikivi 1 -hankkeen pääetapeista laitostoimittaja RAOS Projectilta. Laitostoimittajan mukaan rakentamisluvan saaminen ja rakentamisen alkaminen sijoittuisi vuoteen 2021. Kaupallisessa käytössä laitos olisi vuonna 2028. Ydinvoimalaitoksen rakentamisluvan myöntää valtioneuvosto. Luvansaannin edellytyksenä on myönteinen turvallisuusarvio Säteilyturvakeskus STUKilta. Fennovoima toimittaa parhaillaan STUKille ydinvoimalaitoksen suunnitteluaineistoa arvioitavaksi. Laitostoimittaja vastaa osaltaan rakentamislupaa varten tarvittavan suunnitteluaineiston valmistamisesta ja toimittamisesta Fennovoimalle. Fennovoiman Hanhikivi 1 -laitos tuottaa valmistuessaan ilmastoystävällistä sähköä vuosikymmenten ajan: voimalaitoksen käyttöikä on vähintään 60 vuotta. Hanhikivi 1 -voimalaitos parantaa Suomen energiaomavaraisuutta, auttaa täyttämään ilmastotavoitteet ja vähentää tuontiriippuvuutta pitkälle tulevaisuuteen. Valmistuttuaan Hanhikivi 1 tuottaa vuodessa noin 9 TWh päästötöntä sähköä.
Säävarman verkon rakentaminen pelkällä tulorahoituksella tulee olemaan haasteellista myös tulevaisuudessa. Suuret investoinnit ovat tiedossa, koska sähkön toimitusvarmuutta parannetaan muun muassa kaapeloimalla ja siirtämällä haja-asutusalueella siirtoverkkoa teiden varsille. Sähkömarkkinalaki velvoittaa verkkoyhtiöt laittamaan toimitusvarmuutensa vuoteen 2028 mennessä sellaiseen kuntoon, etteivät sähkökatkokset myrskyn seurauksena ylitä taajamissa kuutta ja haja-asutusalueilla 36 tuntia. Näihin velvoitteisiin on todennäköisesti tulossa muutoksia vuonna 2020. Lausunnolla ovat mm. siirtohintojen vuosittainen korotusraja, nykyisten lainmukaisten toimitusvarmuusvaatimusten takarajan siirtyminen vuodesta 2028 vuoteen 2036 sellaisilla yhtiöillä, joiden keskijänniteverkon maakaapelointiaste oli enintään 60 % vuoden 2018 lopussa ja alijäämän tasoitusjakson piteneminen kahden valvontajakson mittaiseksi, eli nykyisestä neljästä vuodesta kahdeksaan vuoteen. Osuuskunnan verkkoalueella keskijänniteverkon maakaapelointiaste oli n. 11 % 2018 lopussa. Energiaviraston laskelmat osuuskunnan vuoden 2018 kohtuullisen tuoton määrästä päätyi 610.321,00 euroa alituoton puolelle. Sähkön myynnissä on myös haasteita tulevaisuudessa. Kilpailu sähkömarkkinoilla on kova ja tärkeimmäksi kilpailutekijäksi on muodostunut hinta.
Osuuskunnan omistama Jylhänkosken vesivoimala tuotti vuoden aikana puhdasta sähköenergiaa 1,22 GWh.
Fennovoima projektiin osuuskunta on sitoutunut Voimajunkkarit Oy:n kautta. Voimajunkkarit Oy:n tehtävä on toimittaa meille tulevaisuudessa sähköä omakustannushinnalla. Vuonna 2019 Fennovoiman hankkeen kannatus on aikaisempien vuosien tavoin säilynyt erittäin korkealla tasolla Pyhäjoella. Loppuvuodesta 2018 laitostoimittaja antoi uuden arvion Hanhikivi 1 -hankkeen pääetapeista, minkä mukaan rakentamisluvan saaminen ja rakentamisen alkaminen sijoittuisi vuoteen 2021. Laitostoimittajan puolelta alkoi tapahtua myönteistä kehitystä suunnittelussa ja rakentamislupa-aineistojen valmistelussa. Laitoksen automaatiosopimuksen allekirjoitus ja turbiinin generaattorin akselin valmistuksen käynnistyminen ovat konkreettia esimerkkejä hankkeen etenemisestä. Alkukeväästä korkein hallinto-oikeus (KHO) antoi päätöksensä Fennovoiman ympäristö- ja vesitalouslupaa koskevista valituksista. KHO:n päätöksen myötä valitusprosessi on päättynyt ja Fennovoiman Hanhikivi 1 -ydinvoimalan toiminnalle myönnetty lupa on lainvoimainen. Ennen lomia Fennovoima ja Lehto Groupiin kuuluva Lehto Tilat Oy allekirjoittivat urakkasopimuksen Hanhikivi 1 -ydinvoimalaitoksen hallintorakennuksen ja laitostoimiston suunnittelusta ja rakentamisesta. Urakkasopimus, arvoltaan noin 30 miljoonaa euroa, perustuu vuonna 2018 solmittuun esisopimukseen. Kyseessä on merkittävin Fennovoiman toimituslaajuuteen kuuluva urakka. Syksyllä Fennovoima tiedotti, että automaation päätoimittajaksi on vahvistunut ranskalais-saksalainen Framatome-Siemens-konsortio ja Hanhikivi 1 -voimalaitoksen pääkomponenttien valmistus on alkanut. Generaattorin roottorin takeen valmistus on aloitettu Japan Steel Worksin tehtaalla Japanissa. Sopimuksen myötä kaikki Hanhikivi 1 -projektin tärkeimmät toimittajat on nyt valittu.
Osuuskunnan omistama Jylhänkosken vesivoimala tuotti vuoden aikana puhdasta sähköenergiaa 1,22 GWh. Tuotantomäärä on osuuskunnan kannalta hyvä kun vertaa aikaisempia vuosia. Ennätykseen on vielä matkaa, mutta sekin on saavutettavissa, kun on hyvä vesivuosi ja koneet toimivat huoltovapaasti.
Toimintakauden aikana sähkön tukkumarkkinahintojen korkeampi hintataso vähensi paikallisten tahtoa kilpailuttaa energian myyntihintoja. Paikallisuus näyttää myös oman osansa ja se on osuuskunnalle tärkeä. Sähkömarkkinoilla keskihinta oli Suomessa 2019 tasolla 44,04 €/MWh. Hieman jäätiin edellisen vuoden tasosta. Sähkön hintaan keskeisiä vaikuttavia tekijöitä ovat vesitilanne, päästöoikeuksien ja polttoaineiden hinnat.
Osuuskunnan sähkön toimitus omalle alueelle laski 1,2 % edelliseen vuoteen nähden. Kokonaishankinta laski 6,3 % ja oli 202 GWh, josta myynti muihin verkkoihin ja pörssiin oli yhteensä 125 GWh.
Energiavirasto on jälleen arvioinut osuuskunnan vuoden 2018 kohtuullisen tuoton määrän ja todennut sen olevan 610.321,00 euroa alituoton puolella. Yli- / alituoton osalta tähdätään tasapainoon vuositasolla ja lopullisesti tasatulokseen koko valvontajakson ajalta. Osuuskunnan kompensoimaton alituotto kolmannen ja neljännen valvontajakson aikana on tähän mennessä 3.246.723,00 euroa, mikä pyritään kompensoimaan viidennen valvontajakson loppuun mennessä, siltä osin kuin se on mahdollista.
Osuuskunnan periaatteena ei ole maksimoida voittoja vaan osuuskunnan tehtävänä on toimittaa jäsenilleen ja asiakkailleen edullisia energiapalveluja. Tämä periaatteen mukaan tullaan jatkossakin toimimaan osuuskunnan jäsenten ja asiakkaiden parhaaksi.
Kansallinen Datahub on sähkön vähittäismarkkinoiden keskitetty tiedonvaihtojärjestelmä, johon tallennetaan tietoja Suomen 3,5 miljoonasta sähkönkäyttöpaikasta. Osuuskunta on velvollinen toimittamaan datahub järjestelmän käyttöönottoa varten tarvittavat tiedot. Datahub hoitaa jatkossa sähkön vähittäismarkkinoiden tiedonvaihdon sähkön käyttäjien vaihtaessa sähkön myyjää tai muuttaessa uuteen osoitteeseen. Jakeluverkonhaltija vastaa käyttöpaikan sähköjen mittauksesta ja mittaustiedon toimituksesta datahubiin. Datahub hoitaa jatkossa myös jakeluverkonhaltijan tällä hetkellä tekemän taseselvityksen sekä tasevirheiden korjausprosessin. Datahub varmistaa, että kaikki tarvittava tieto välitetään uuden pohjoismaisen taseselvitysmallin mukaisesti eSett:lle. Sähkökaupan keskitetyn tiedonvaihdon palvelun datahubin käyttöönottoa siirrettiin alkuvuoteen 2022. Alkuperäinen tavoiteaikataulu käyttöönotolle oli huhtikuu 2021.
Osuuskunnan asiakkaat ovat osoittaneet kiinnostusta aurinkosähköjärjestelmiin ja tämä tulee verkko-alueellamme lisäämään hajautettua sähköntuotantoa myös tulevaisuudessa. Osuuskunta palvelee myös tässä asiassa mielellään asiakkaita.
Mahdolliset riskit
Mahdolliset riskit ovat mm. se, että valtioneuvosto ei myöntäisi Pyhäjoen hankkeelle rakennuslupaa tai hanke muuten epäonnistuisi. Tällöin osuuskunta menettäisi hankkeeseen sijoittamansa varat sekä antamansa vakuudet. Tilinpäätöshetkeen mennessä kertyneet taloudelliset riskit esitetään tilinpäätöksen liitetiedoissa. Muut mahdolliset riskit tulevaisuudessa ovat, että markkinasähkönhinta laskee huomattavasti nykytilanteesta tai tuotantohinnat nousevat merkittävästi, mitkä heijastuvat sähkönmyyntiliiketoiminnan kannattavuuteen. Pääasiallisesti niihin vaikuttavia tekijöitä ovat polttoaineiden ja CO2-päästöokeuksien hinnat sekä hydrologinen tilanne. Energiasektori on vahvasti säännelty toimiala. Poliittiset päätökset, mitkä aiheuttavat muutoksia sääntelyssä ja verotuksessa saattavat muuttaa eri tuotantotapojen suhteellista kannattavuutta. Poliittisuudesta johtuen nämä muutokset ovat osin hankalasti ennakoitavissa ja saattavat siten lisätä riskejä yksittäisissä tuotantomuodoissa. Tätä kirjoittaessa ei voi sulkea pois koronan mahdollisia aiheuttamia riskejä, mitkä voivat vaikuttaa osuuskunnan talouteen ja toimintaan.
Olennaiset tapahtumat tilikauden päättymisen jälkeen
Yhtiön tilikauden tulosta rasittaa arvonlisäverotukseen liittyvä kulukirjaus 147.834,41 €, josta kuitenkin on tehty verotuksessa oikaisupyyntö 15.11.2018. Verovalituksesta saatiin myönteinen päätös vasta 9.4.2020 ja kulukirjaus puretaan. Päätöksen myöhäisen ajankohdan vuoksi sen vaikutus otetaan huomioon v. 2019 verotuksessa, mutta kirjanpitoon tuloutus tehdään tilikaudella 2020.
Osuuskunnalla ei ole tiedossa muita sellaisia olennaisia tilikauden jälkeisiä tapahtumia, joita ei ole mainittu toimintakertomuksessa tai liitetiedoissa.
Hallituksen esitys vuosiylijäämän käyttämisestä
Hallitus ehdottaa, että osuuskunnan tilinpäätöksen tilivuodelta 2019 osoittamasta ylijäämästä 2.277.890,42 euroa siirretään vararahastoon 00,00 euroa ja käytetään osuuspääoman korkoon jäsenille enintään 254.096,00 euroa ja loput ylijäämästä siirretään edellisten tilikausien ylijäämä/alijäämä tilille.
Hallintoneuvoston lausunto
Hallintoneuvosto on tutustunut hallituksen vuosikertomukseen, tilinpäätökseen ja tilintarkastuskertomukseen jättäen ne osuuskuntakokouksen käsiteltäväksi ehdottaen samalla, että vuosikertomus hyväksyttäisiin ja tilinpäätös vahvistettaisiin. Puollamme vuosiylijäämän käyttöä hallituksen toimintakertomuksessaan esittämällä tavalla.
Kauhavalla huhtikuun 16. päivänä 2020.
Jari Kaankaanpää, puheenjohtaaja
Jouni Lammi, sihteeri
Lataa tuloslaskelma ja tase
Tilinpäätöksen dokumentit tuotosta ja menoista ladattavissa pdf-tiedostoina
Lataa vuoden 2019 tilastot
Kiinnostavaa dataa myynnistä ja energiamuodoista pdf-tiedostona