Vuosikertomus 2020
Tilinpäätös
Toimintakertomus
Yleistä ja taloudellinen kehitys
Osuuskunnan kokonaisliikevaihtoa kertyi yhteensä 8.903.809,05 € (12.268.878,48 €) ja siinä oli laskua edelliseen vuoteen 27,4 %. Liikevaihdon laskuun oli useita syitä. Yksi syy oli Norjan vesivoimatuotannon poistuminen osuuskunnan tehoportfoliosta, mikä vastaavasti vähensi myytävän energian määrää. Osuuskunnalta poistui merkittävä osuus vesivoimatuotannon portfoliosta, jota hankittiin vuoden 2019 loppuun asti EPV Energia Oy:n kautta. Hankinnasta oli 15 vuoden sopimus, jolla hankittiin uusiutuvaa energiaa Norjan Ranasta. Toinen keskeinen tekijä oli alhaiset markkinahinnat, jotka vaikuttivat päästöllisten tuotantolaitoksien kannattavuuteen ja niiden vähäisempään ajoon. Myös keskilämpötilaltaan ennätyslämpimän vuoden energiakäytöllä oli vaikutusta sähkön kulutukseen. Edellä mainitut tekijät vaikuttivat erityisesti myyntiliiketoiminnan liikevaihdon laskuun, joka oli 37,95 %. Verkkoliiketoiminnan liikevaihdon 5,27 %:n lasku oli maltillisempi.
Liikevaihdon laskusta huolimatta osuuskunta teki hyvän tuloksen. Sähkön hankintahinnat viime vuoden aikana edesauttoivat hyvän tuloksen saavuttamista. Osuuskunnan sähkönmyyntiliiketoiminnan tilikauden ylijäämä oli 353.498,08 € eli huomattavasti pienempi kuin vuotta aikaisemmin, mutta hyvä siihen nähden, mitkä olivat olosuhteet ja markkinatilanne. Laskua oli 76,49 %. Verkkoliiketoiminnan tilikauden ylijäämä laski 23,29 % edelliseen vuoteen verrattuna ja oli 599.593,12 €. Tuloslaskelmassa henkilöstökulut olivat 927.607,33 € (867.491,30 €), nousua edelliseen vuoteen oli 6,93 %. Suunnitelman mukaiset poistot nousivat edelliseen vuoteen verrattuna ja olivat 543.244,38 € (441.714,82 €). Liiketoiminnan muut kulut olivat 344.498,66 € edellistä vuotta suuremmat. Olennaisimmat syyt nousuun olivat CER-toimitukset eli veloitukset päästövähenemistä olivat 115.514,00 € edellistä vuotta suuremmat ja Voimajunkkarit Oy:n veloittamat kulut kirjattiin edellisestä vuodesta poiketen liiketoiminnan muihin kuluihin. Uusien nettisivujen ja sosiaalisten kanavien käyttöönotto ja päivittäminen vaikuttivat myös nousuun. Nettorahoitustuotot laskivat tilikauden aikana 87,45 %. Lasku johtui siitä, että osinkotuotot olivat 407.684,64 € pienemmät kun edellisenä vuonna.
Ylijäämä ennen tilipäätössiirtoja ja veroja oli 1.677.997,10 €. Tilipäätössiirrot olivat 543.514,44 € ja tuloveroa tuli maksettavaksi 195.798,23. Osuuskunnan tilikauden ylijäämäksi muodostui 938 684,43 €.
Jäsenmäärän kehitys: 1.1.2020 jäseniä oli 1046, joilla osuuksia yhteensä 31762 ja vuoden lopussa jäseniä 1037, joilla osuuksia 32866.
Toimintakauden aikana sijoitettiin päästöttömään energiatuotantoon EPV Energia Oy:n kautta Teuvan Paskooharjun tuulivoimaprojektiin, seurattiin OL3 valmistumista ja sijoitettiin Voimajunkkari Oy:n kautta Fennovoimaan. Teuvan tuulivoimapuisto toteutuu 2 vaiheessa, toteutusvaihe 1 valmistui 2018, silloin alueelle rakennettiin kaksi 3,2 MW:n tuulivoimalaa, jotka ovat olleet tuotannossa siitä lähtien. Nyt puistoon rakennetaan 21 kpl 5,6 MW:n tuulivoimalaa. Valmistuessaan Teuvan Paskooharjun puistossa on kaikkiaan 23 tuulivoimalaa. Tuulipuiston vuotuinen tuotto on noin 400 000 megawattituntia sähköä. EPV-konsernin viidennen teollisen mittakaavan tuulivoimapuiston on arvioitu valmistuvan vuonna 2022. Tästä tulee osuuskunnalle omistuksensa mukainen osuus tuotannosta.
Olkiluodon voimalaitosyksiköiden, Olkiluoto 1 ja Olki- luoto 2, sähköntuotanto vuonna 2020 oli laitosten his- torian neljänneksi korkein 14 587 GWh. OL2:lla tapahtui joulukuussa käyttöhäiriö, kun laitosyksikkö irtosi yllättäen verkosta ja laitosyksikölle julistettiin laitoshätätila. Häiriö todentui nopeasti laitoshätätilaa lievemmäksi ja laitosyksikkö ajettiin valmiustilan kautta kylmäseisokkiin ja siitä aiheutui yhdeksän vuorokauden pituinen keskeytys OL2:n sähköntuotantoon. Häiriön toistumisen ehkäisemiseksi on tehty välittömät toimenpiteet. Häiriöstä ei aiheutunut vaaraa ihmisille eikä ympäristölle. Olkiluoto 3 EP -laitosyksikön tuotantoon valmistautuminen eteni vuoden 2020 aikana, kun laitostyömaalla jatkettiin järjestelmätestauksia, kunnossapitotöitä ja teknisten vikojen korjauksia valmistautuen polttoaineen lataukseen. TVO jätti latauslupahakemuksen STUKille huhtikuussa.
Laitostoimittaja Areva–Siemens konsortion elokuussa päivittämän aikataulun mukaan OL3 EPR:n polttoaine ladataan reaktoriin maaliskuussa 2021, laitosyksikkö liitetään ensimmäistä kertaa valtakunnan verkkoon lokakuussa 2021 ja säännöllinen sähköntuotanto alkaa helmikuussa 2022.
Fennovoima-projektiin osuuskunta on sitoutunut Voimajunkkarit Oy:n kautta. Voimajunkkarit Oy:n tehtävä on toimittaa meille tulevaisuudessa sähköä omakustannushinnalla. Vuonna 2020 Fennovoiman hankkeen kannatus on aikaisempien vuosien tavoin säilynyt erittäin korkealla tasolla Pyhäjoella. Tavoitteena on saada Hanhikivi 1 -voimalaitoksen rakentamislupa vuonna 2021. Rakentamisluvan myöntää valtioneuvosto, mutta sen edellytyksenä on Säteilyturvakeskuksen myönteinen turvallisuusarvio. Fennovoima toimittaa parhaillaan voimalaitoksen suunnitteluaineistoa viranomaiselle. RAOS Projectilla on puolestaan keskeinen rooli suunnitteluaineiston tuottamisessa. Fennovoima ilmoitti loppuvuoden ajankohtauskatsauksessa, että rakentamislupaan liittyviä dokumenttieriä on toimitettu Säteilyturvakeskukselle viisi, joista viimeisimmät toimitettiin lokakuun alussa. Seuraava erä oli määrä toimittaa vuoden loppuun mennessä. Kaikkiaan näitä turvallisuusselosteen dokumenttieriä on 15. Alustava turvallisuusseloste on ydinvoimalaitoksen lupahakemuksen tärkein kokonaisuus. Osuuskunnan omistama Jylhänkosken vesivoimala tuotti vuoden aikana puhdasta sähköenergiaa 1,57 GWh. Tuotantomäärä on osuuskunnan kannalta hyvä, lähes ennätyksellinen.
Toimintakauden aikana sähkön tukkumarkkinahintojen matala hintataso lisäsi asiakkaiden tahtoa kilpailuttaa energian myyntihintoja. Sähkömarkkinoilla keskihinta oli Suomessa vuonna 2020 tasolla 28,02 €/MWh, kun se edellisenä vuonna oli 44,04 €/ MWh. Merkittävä hintaero heijastui osuuskunnan kannalta avoimen toimituksen myyntiin.
Osuuskunnan sähkön toimitus omalle alueelle oli hieman yli 70 GWh, laskua edelliseen vuoteen nähden oli 5,1 %. Kokonaishankinta laski 22,0 % ja oli 158 GWh, josta myynti muihin verkkoihin ja pörssiin oli yhteensä 85 GWh. Häviötä verkon energiatoimituksessa muodostui 3 GWh.
Energiavirasto on jälleen arvioinut osuuskunnan vuoden 2019 kohtuullisen tuoton määrän ja todennut sen olevan 420.096,00 euroa alituoton puolella. Osuuskunnalle alituottoa kertyi näin ollen neljännen valvontajakson aikana, eli vuosina 2016–2019 yhteensä 3.433.248,00 euroa. Tällä alituotolla voimme kompensoida viidennen valvontajakson tuottoja. Tämä myös kuvastaa sitä, että osuuskunnan perimät siirtomaksut asiakkailta ovat olleet matalat vuosina 2016–2019 siihen nähden miten kustannustehokkaasti on esim. säävarmaa verkkoa rakennettu.
Osuuskunnan periaatteena ei ole maksimoida voittoja vaan osuuskunnan tehtävänä on toimittaa jäsenilleen ja asiakkailleen edullisia energiapalveluja. Tämä periaatteen mukaan tullaan jatkossakin toimimaan osuuskunnan jäsenten ja asiakkaiden parhaaksi.
Henkilökunnan lukumäärä ja palkat
Henkilökunnan määrä oli vuoden päättyessä 15 (15) henkilöä. Palkkoja henkilökunnalle ja luottamushenkilöille maksettiin 900 307,48 € (838.753,44 € vuonna 2019), josta luontoisetujen osuus 11.215,13 € (12.567,17 € vuonna 2019).
Tulevaisuuden näkymät
Osuuskunta panostaa investointistrategian mukaisesti CO2 vapaan energian hankintaan. Tuulivoimaprojekteja on suunnitteilla ja osuuskunta päättää tulevaisuudessa, missä määrin ja millä osuudella niihin sitten osallistutaan. Osuuskunta rahoittaa Teuvan tuulivoimaprojektia seuraavan vuoden ajan sitoumuksen mukaisesti. Osuuskunnalla on EPV Energia Oy:n kautta monipuolinen tuotantoportfolio. Portfoliossa olevia tuotantoja pyritään käyttämään mahdollisimman kustannustehokkaasti ja optimoimaan mahdollisimman hyvin markkinahintaan nähden. Tulevaisuudessa päästöllisien tuotantolaitoksien käyttö on riippuvainen päästöoikeuksien ja raaka-aineiden hintatasosta sekä tulevista poliittisista päätöksistä, josta viimeinen esimerkki on turpeen verotusmuutos.
Osuuskunnalla on EPV Energia Oy:n kautta monipuolinen tuotantoportfolio. Portfoliossa olevia tuotantoja pyritään käyttämään mahdollisimman kustannustehokkaasti ja optimoimaan mahdollisimman hyvin markkinahintaan nähden.
Hanhikivi 1 -voimalaitos parantaa Suomen energiaomavaraisuutta, auttaa täyttämään ilmastotavoitteet ja vähentää tuontiriippuvuutta pitkälle tulevaisuuteen.
Olkiluoto 3 EPR -laitosyksiköllä tehdään järjestelmätestauksia ja valmistelevia töitä käyttöönottoa varten. Laitostoimittaja AREVA Siemens-konsortion elokuussa 2020 päivittämän aikataulun mukaan OL3 EPR:n polttoaine ladataan reaktoriin maaliskuussa 2021, laitosyksikkö liitetään ensimmäistä kertaa valtakunnan verkkoon lokakuussa 2021 ja säännöllinen sähköntuotanto alkaa helmikuussa 2022.
Fennovoima projektiin osuuskunta on sitoutunut Voimajunkkarit Oy:n kautta. Hanhikivi 1 -työmaalla rakennetaan infraa sekä apu- ja tukirakennuksia 400–500 miljoonalla eurolla. Olennaisena osana Fennovoiman omaa valmistautumista rakentamisvaiheeseen on ollut hallintorakennuksen rakentaminen Hanhikiven niemelle. Tukirakennuksista työt jatkuivat raudoittamossa ja pintakäsittelylaitoksessa. Majoituskylän taakse nousevalla varastoalueella alkoi hallien teräsrunkojen pystytys. Hallintorakennuksen urakka sekä laitostoimittajan vastuualueella olevat työt ovat nostaneet työmaan päivittäisen henkilömäärään yli 350 henkilöön. Luku on kasvanut huolimatta siitä, että koronarajoitusten takia valtaosa toimihenkilöistä ovat työskennelleet etänä. Laitostoimittajan mukaan rakentamisluvan saaminen ja rakentamisen alkaminen sijoittuisi vuoteen 2021. Kaupallisessa käytössä laitos olisi vuonna 2028. Ydinvoimalaitoksen rakentamisluvan myöntää valtioneuvosto. Luvansaannin edellytyksenä on myönteinen turvallisuusarvio Säteilyturvakeskus STUKilta. Fennovoima toimittaa parhaillaan STUKille ydinvoimalaitoksen suunnitteluaineistoa arvioitavaksi. Laitostoimittaja vastaa osaltaan rakentamislupaa varten tarvittavan suunnitteluaineiston valmistamisesta ja toimittamisesta Fennovoimalle. Fennovoiman Hanhikivi 1 -laitos tuottaa valmistuessaan ilmastoystävällistä sähköä vuosikymmenten ajan: voimalaitoksen käyttöikä on vähintään 60 vuotta. Hanhikivi 1 -voimalaitos parantaa Suomen energiaomavaraisuutta, auttaa täyttämään ilmastotavoitteet ja vähentää tuontiriippuvuutta pitkälle tulevaisuuteen. Valmistuttuaan Hanhikivi 1 tuottaa vuodessa noin 9 TWh päästötöntä sähköä.
Säävarman verkon rakentamisen liittyvät investointiaikataulut ja suunnitelmat voivat muuttua, jos hallituksen esittämät muutokset sähkömarkkinalakiin hyväksytään. Tämä tarkoittaisi sitä, että siirtohintojen vuosittainen korotusraja muuttuisi 15 prosentista 8 prosenttiin. Sähkönjakelun toimitusvarmuusvaatimusten täytäntöönpanoajan jatkaminen kahdeksalla vuodella vuoden 2036 loppuun saakka kohdistuisi sellaisiin pääasiassa haja-asutusalueella toimiviin jakeluverkonhaltijoihin, jotka joutuvat tekemään isoja verkkorakenteen muutoksia verkoissaan toimitusvarmuusvaatimukset täyttääkseen.
Sähkön myynnissä on myös haasteita tulevaisuudessa. Kilpailu sähkömarkkinoilla on kova ja tärkeimmäksi kilpailutekijäksi on muodostunut hinta.
Datahub on sähkön vähittäismarkkinoiden keskitetty tiedonvaihtojärjestelmä, johon tallennetaan tietoja Suomen 3,7 miljoonasta sähkönkäyttöpaikasta. Datahubin tietoja käyttävät noin 100 sähkönmyyjää ja 80 jakeluverkkoyhtiötä palvellessaan asiakkaitaan eli sähkön käyttäjiä. Kun suomalainen sähkön loppuasiakas vuonna 2022 vaihtaa sähkönmyyjää, kaikki tarvittava tieto sähkönmyyjän ja jakeluverkkoyhtiön välillä siirtyy keskitetyn tiedonvaihtojärjestelmän eli datahubin kautta. Tällä hetkellä tiedot sijaitsevat hajautetusti eri yhtiöiden järjestelmissä. Järjestelmä nopeuttaa, yksinkertaistaa, parantaa ja tehostaa kaikkien osapuolten toimintaa, kun erilaiset sähkön käyttöön liittyvät ydintiedot sijaitsevat vain yhdessä paikassa. Keskitetyn ratkaisun etuja on myös se, että tiedot ovat yhdenvertaisesti ja samanaikaisesti kaikkien osapuolten saatavilla. Tietoja voi hakea kuitenkin vain se osapuoli kenellä on oikeudet datahubissa olevaan tietoon. Varmistaaksemme tietojen turvallisen jakamisen on kaikki asiakkaat ja käyttöpaikat voitava yksilöidä varmasti. Asiakastietojen yksilöintiin käytetään kuluttaja-asiakkailla henkilötunnusta ja yrityksillä y-tunnusta. Myyjän vaihto, kuluttajan muutto ja muut sähkösopimukseen liittyvät muutokset ovat vain yksi esimerkki tiedonvaihtoa edellyttävistä tilanteista. Esimerkiksi jakeluverkkoon liittyvä taseselvitys tehdään jatkossa uudessa järjestelmässä.
Osuuskunnan asiakkaat ovat osoittaneet kiinnostusta aurinkosähköjärjestelmiin ja tämä tulee verkkoalueellamme lisäämään hajautettua sähköntuotantoa myös tulevaisuudessa. Osuuskunta palvelee myös tässä asiassa mielellään asiakkaita.
Mahdolliset riskit
Mahdolliset riskit ovat mm. se, että valtioneuvosto ei myöntäisi Pyhäjoen hankkeelle rakennuslupaa tai hanke muuten epäonnistuisi. Tällöin osuuskunta menettäisi hankkeeseen sijoittamansa varat sekä antamansa vakuudet. Tilinpäätöshetkeen mennessä kertyneet taloudelliset riskit esitetään tilinpäätöksen liitetiedoissa. Muut mahdolliset riskit tulevaisuudessa ovat, että markkinasähkönhinta laskee huomattavasti nykytilanteesta tai tuotantohinnat nousevat merkittävästi, mitkä heijastuvat sähkönmyyntiliiketoiminnan kannattavuuteen. Pääasiallisesti niihin vaikuttavia tekijöitä ovat polttoaineiden, CO2-päästöokeuksien hinnat, hydrologinen tilanne sekä koko ajan lisääntyvä tuulituotanto. Energiasektori on vahvasti säännelty toimiala. Poliittiset päätökset, mitkä aiheuttavat muutoksia sääntelyssä ja verotuksessa ovat muuttaneet eri tuotantotapojen suhteellista kannattavuutta. Poliittisuudesta johtuen nämä muutokset ovat osin hankalasti ennakoitavissa ja saattavat siten lisätä riskejä yksittäisissä tuotantomuodoissa.
Tätä kirjoittaessa ei voi sulkea pois koronan mahdollisia aiheuttamia riskejä, mitkä voivat vaikuttaa osuuskunnan talouteen ja toimintaan.
Olennaiset tapahtumat tilikauden päättymisen jälkeen
Osuuskunnalla ei ole tiedossa muita sellaisia olennaisia tilikauden jälkeisiä tapahtumia, joita ei ole mainittu toimintakertomuksessa tai liitetiedoissa.
Hallituksen esitys vuosiylijäämän käyttämisestä
Hallitus ehdottaa, että osuuskunnan tilinpäätöksen tilivuodelta 2020 osoittamasta ylijäämästä 938.684,43 euroa siirretään vararahastoon 0,00 euroa ja käytetään osuuspääoman korkoon jäsenille enintään 197.196,00 euroa ja loput ylijäämästä siirretään edellisten tilikausien ylijäämä/alijäämä tilille.
Hallintoneuvoston lausunto
Hallintoneuvosto on tutustunut hallituksen vuosikertomukseen, tilinpäätökseen ja tilintarkastuskertomukseen jättäen ne osuuskuntakokouksen käsiteltäväksi ehdottaen samalla, että vuosikertomus hyväksyttäisiin ja tilinpäätös vahvistettaisiin. Puollamme vuosiylijäämän käyttöä hallituksen toimintakertomuksessaan esittämällä tavalla.
Kauhavalla toukokuun 5. päivänä 2021.
Jussi Somppi, puheenjohtaja
Jouni Lammi, sihteeri