Etusivu > Ajankohtaista > Sähkövirta on myös taiteessa elinehto

Sähkövirta on myös taiteessa elinehto

Neljä vuosikymmentä musiikkibisneksessä yrittäjänä toiminut Kimmo Ahola tietää, että ilman sähköä ei olisi taide-elämyksiä. Konsertti ei kuuluisi yleisöön saakka, tehostevalot eivät näkyisi eivätkä miksaushommat etenisi studiolla.

 

Nightwishin matkassa 17 vuotta keikkaillut kauhavalainen Kimmo Ahola kertoi armeijassa kaverille, että olisi hienoa kiertää Suomea muusikoiden matkassa. Lukioikäisenä Ahola Mixing Service Oy:n perustanut nuorukainen tunsi paloa musiikkimaailmaan, taustajoukkoihin roudariksi.

 

– Haaveilin Suomen kiertämisestä, mutta löysin itseni maailman suurilta konserttiareenoilta. Ei sitä koskaan tiedä, mitä elämä tuo tullessaan, Pernaan kylässä asuva ja omaa äänitysstudiota pyörittävä mies toteaa.

 

Ahola on elänyt värikkäästi, tehnyt rohkeita ja poikkeuksellisia valintoja. Hän pääsi opiskelemaan yliopistoon fysiikkaa, mutta ajatus ydinfyysikon urasta lässähti ensimmäisten opiskeluvuosien aikana. Liian tylsää, kun vertasi musiikkialaan. Ahola vaihtoi Seinäjoelle ammattikouluun ja opiskeli elektroniikka-asentajaksi. Se olisi varma ammatti, jos yrittäjyys ei kantaisikaan.

 

 

Jylhänkoski saa pysyvän valaistuksen

Onneksi yrittäjyys on kantanut, jopa yli vaikean korona-ajan. Uusia tuulia ovat tuoneet valoinstallaatiot, joita Ahola on tehnyt myös Jylhän Sähköosuuskunnan vanhaan vesivoimalaitokseen ja Jylhänkoskeen. Niin menestyksellä, että sähköyhtiö tilasi ammattilaiselta pysyvän valoelämyksen satavuotisjuhlan kunniaksi. Jylhänkoski ja sen rannalla oleva vanha vesilaitos tulevat olemaan valoloisteessa pysyvästi.

 

– Viime vuoden valotapahtumassa meillä oli seitsemän valonlähdettä, nyt niitä tulee olemaan kaksikymmentäneljä. Suunnittelu on ollut mielenkiintoista työtä ja yrittäjän onni, kun musiikkikeikkoja ei ole ollut, Ahola toteaa.

 

Monessa mukana ollut konkari osaa nyt nähdä asiat uudessa valossa. Hän tunnustaa, että ihmetteli nuorena, kuinka kuuluisien bändien miksaajat olivat vanhoja ukkoja. Hän ajatteli, että kyllähän tuota työtä pystyvät tekemään myös nuoret ja innokkaat.

 

– Ei kyllä pysty, tämä työ on vähän samanlaista kuin ammattipuusepän tai hitsaajan duuni. Merkittävä osa ammattitaitoa tulee elämän virrasta, kokemuksen kautta. Ihailen kovasti metsäkoneen kuljettajia. Käsien ja jalkojen yhteistyö ja kolmiulotteisen tilan hahmottaminen on upeaa.

 

Kuuluisuuksien kanssa työskennellessä on hyvä tiedostaa myös oma paikkansa. Ahola on aina saatavilla, muttei koskaan tyrkyllä. Hän tietää, ettäluovuudesta elävien kanssa on oltava herkällä korvalla. Työsuhde on aina työsuhde, mutta ystävyyksiäkin voi syntyä.

 

– Kyllähän meillä on Nightwishin porukan kanssa niin pitkä yhteinen taival, että suhteeseen sisältyy myös paljon tunnetta. Mutta siitä huolimatta minä olen se, joka on vain kuulolla, jos joku tarvitsee minua.

 

 

Vaikuttavaa äänivaltaa

Ahola tunnustaa, että konsertin miksaajalla on paljon vaikutusvaltaa. Jos hän haluaisi, niin hänellä olisi mahdollisuus vaientaa joku soittaja kesken konsertin. Mutta tuo tie ei ole hedelmällinen, palveluammatissahan tässä ollaan.

 

– Ja totuus on, ettei huono miksaaja saa hyvästä bändistä erinomaista eikä hyvä miksaaja tee huonosta bändistä huippua. Kaikki toimii yhteispelillä, hän korostaa.

 

Jylhän Sähköosuskunta on ollut Aholalle hyvä kumppani, sillä sähköä on virrannut tasaisesti niin kotiin kuin studioon.

 

Ahola on pohtinut myös ammattiinsa kuuluvia julkisuuden kirouksia. Vuosikymmenten kokemuksella julkiset mokat asettuvat oikeisiin mittasuhteisiin. Esimerkiksi Raskasta Joulua -konserttikeikka, jossa miksauspöydän tietokone kaatui ja ääni katkesi seitsemäksi minuutiksi. Tuo episodi uutisoitiin myös iltapäivälehdissä.

 

– Hei haloo, tämä on vain musiikkia eikä aivokirurgiaa. Kukaan ei kuollut, vaikka oli pienen hetken hiljaista, hän muistuttaa.