Vuosikertomus 2024
Energian myynti-, siirto- ja verkkoliiketoiminta
Sähkönhankinta kasvoi hieman
Jylhän Sähköosuuskunnan sähköenergiahankinnat olivat kuluneen vuoden aikana 191,6 GWh. Tämä on vajaan 1 % enemmän kuin edellisenä vuotena. Oman verkkoalueen kulutus pysyi lähes samana kuin edellisenä vuotena eli 71,4 GWh kasvua 0,5 % eli palattiin toissavuoden tasoon ja oman verkon ulkopuolinen myynti oli 117 GWh, tämä on samalla tasolla viimevuoteen nähden.
Omaa vesivoimatuotantoa Jylhänkoskesta heikensivät tapahtuneet laiterikot. Tuotantoa kertyi vuoden aikana vain 0,57 GWh, tiputusta edellisvuoteen noin 50 %.
Huippukulutus pakkaspäivinä
Jakelualueemme siirtotehon huippu 19,89 MW mitattiin torstaina 4. päivä tammikuuta klo 10–11. Pakkasta oli tuolloin -32 astetta. Mitatun huipputehon käyttöajaksi muodostuu 3674 h.
Jakeluverkon rakentamisen ja kunnossapidon näkökulmasta mennyt vuosi oli tietoisesti rauhallisempi kuin edelliset vuodet. Tähän syynä on energiaviraston valvontamallin uusi laskentatapa, joka pienentää merkittävästi verkon arvoa. Teimme siis pienempiä projekteja ympäri Kauhavaa sekä viimeistelimme edellisvuoden Kauhavan keskustan kaapelointeja.
Lopullisia tuloksia uudesta valvontamallista joudumme odottamaan ensi syksyyn. Vuoden 2024 verkon tunnusluvut raportoidaan energiavirastolle maaliskuun 2025 loppuun mennessä ja viralliset laskelmat tulevat loppusyksystä 2025.
Varavoimakone Kortesjärvelle
Loppuvuodesta saimme Kortesjärven sähköasemalle samanlaisen isohkon varavoimakoneen kuin Kauhavalle tuli kaksi vuotta sitten. Näillä investoinneilla varmistamme ja turvaamme sähkön saantia ja jakelua verkkoalueellamme. Tämän lisäksi saimme loppuvuoden aikana valmiiksi koko jakelualueen kattavan vianpaikannus laitteiston asennukset.
Tällä laitteistoilla vikapaikkojen paikannus nopeutuu sekä tarkentuu. Isona etuna tällä järjestelmällä on maasulkujen paikannus mitä ei tähän asti ole pystytty paikantamaan mitenkään. Järjestelmä myös antaa ennakkovaroituksia mm. eristevioista.
Sähkönjakelu on yleisesti ottaen ollut ”rauhallinen” ala, jossa muutokset ovat lähinnä rajoittuneet viime aikoina ilmalinjojen rakentamisen vähenemiseen ja maakaapeloinnin lisääntymiseen ja sitten taas päinvastoin.
Nyt totutusta poiketen puhutaan ja osaksi jo toteutetaan mm. isoja akkupaketteja, puhutaan erilaisista joustopalveluista, on syntynyt uusia erilaisia reservimarkkinoita perustuen säätösähköön ylös tai alaspäin.
Se millaisia palveluita ja markkinoita nämä kaikki saavat yhdessä aikaiseksi jää nähtäväksi.
Marko Taivainen
Käytönjohtaja
Sähkön käyttö ja tuotanto Suomessa 2024
Suomessa sähkönkulutus vuoden 2024 aikana oli 82,7 TWh (vuonna 2023: 80,0), joka on noin 3,4 % edellisvuotta enemmän. Teollisuuden osuus käytetystä sähköstä oli 41 % ja muun kulutuksen 59 %. Teollisuuden sähkönkulutus nousi viime vuonna 0,2 % muun sektorin sähkönkulutuksen noustessa 5,8 %.
Uudet teknologiat nostavat sähkönkulutusta
Muuta kuin teollista kulutusta nostavat lämpölaitoksissa yleistyneet sähkökattilat ja datakeskusten sähkönkäyttö. Liikenteen sähköistyminenkin vaikuttaa hieman. Täyssähköisiä henkilöautoja on liikenteessä noin 118 000 ja ladattavia hybridihenkilöautoja noin 167 000. Määrä kasvoi vajaalla kolmanneksella vuoden 2024 aikana. Niiden yhteenlaskettu kulutus oli noin 0,8 TWh, eli 1 % Suomen sähkönkulutuksesta.
Häviöiden osuus sähkönkulutuksesta oli noin 4 %. Sähkön hankinnasta katettiin vuonna 2024 tuonnilla 3,8 % ja Suomen omalla tuotannolla 96,2 %. Suurin tuotantomuoto oli edelleen ydinvoima, jolla tuotettiin 37,6 % sähköstä.
Tuuli otti ykköspaikan uusiutuvissa energiamuodoissa
Tuulivoima ohitti ensimmäistä kertaa vesivoiman toiseksi suurimpana tuotantomuotona. Tuulella tuotettiin 24 % sähköstä ja vedellä vastaavasti 17,1 %. Aurinkovoiman osuus kohosi lähes 1,5 %:iin. Fossiilisten polttoaineiden käyttö jäi vähäiseksi, lämmön yhteistuotanto 14,3% ja muu erillistuotanto 1,7 %. Sähköntuotannon hiilidioksidipäästöt laskivat edelleen vuoden 2024 aikana. Puhtaan sähkön osuus oli 95 % tuotetusta sähköstä, ilmenee Energiateollisuus ry:n sähkön vuositilastoista. Päästöt ovat vähentyneet noin kymmenesosaan vuoden 2010 tasosta. Vuodesta 2018 lähtien päästöjen vähenemä on edennyt hyvin tasaisesti kohti nykyistä, alhaista tasoa.
Tuulivoima ohitti ensimmäistä kertaa vesivoiman toiseksi suurimpana tuotantomuotona.
Energialähteet vuonna 2024
Strategian mukaisesti Jylhän sähköosuuskunta etenee kohti päästötöntä tuotantoa. Osuuskunnan pääasiallinen energiahankinta tehtiin EPV Energia Oy:n kautta. Osuuskunnan verkkoon tuotettiin sähköä myös omalla Jylhänkosken vesivoimalla ja ostettiin asiakkailta aurinkovoimaa.
Osuuskunnan sähköenergian hankinta jakautui seuraavasti:
Ydinvoima 40,7 %
Uusiutuvat 50,7 %
- Vesivoima 11,3 %
- Tuulivoima 36,1 %
- Bioenergia 2,9 %
- Aurinko 0,4 %
Päästölliset 8,6 %
- Turve 2,1 %
- Kivihiili 5,7 %
- Muu fossiilinen 0,7 %
- Öljy 0,1 %
Investointeja
Heininevan aurinkopuisto
Jylhän Sähköosuuskunnan strategia on olla mukana päästöttömän ja uusiutuvan energiatuotannon investoinneissa. Heininevan aurinkopuistoprojekti on hyvä osoitus tästä, työt siellä etenevät ja uuden aurinkovoimapuiston koekäyttö ja käyttöönotto ajoittuvat loppuvuoteen 2025.
Heininevan aurinkovoimapuisto on EPV konsernin ensimmäinen teollisen mittakaavan aurinkovoimapuisto ja samalla myös yksi Suomen suurimmista aurinkovoimapuistoista.
Toimintavarmuutta moottorivoimalaitoksesta
Osuuskunta päätti olla mukana EPV Energia Oy:n kautta nopeasti käynnistyvän, säätökykyisen moottorivoimalaitoksen investoinnissa. Voimalaitosta on suunniteltu Tornioon jo yli 10 vuotta. Pari vuotta sitten hanke käynnistettiin uudelleen. Moottorivoimalaitoksen kokonaisteho on noin 43 MW. Sen avulla kyetään nopeasti lisäämään sähköntuotantoa erilaisten häiriöiden ja vaikeasti ennustettavien sääolosuhteiden aikana.
Rakennustyöt käynnistyivät syksyllä 2024 ja moottorivoimalaitoksen toiminta alkaa vuonna 2026. Tuotannon alkuvaiheessa pääpolttoaineena käytetään maakaasua. Polttoainelogistiikkaan pystytään hyödyntämään aiemmin investoitua alueellista kaasuinfrastruktuuria, johon moottorivoimalaitos liitetään. Sama kaasuinfrastruktuuri on hyödynnettävissä synteettiseen- ja biokaasuun, mikä tarkoittaa, että maakaasu toimii siltaratkaisuna tulevaisuuden päästöttömille ratkaisuille. Valmistuessaan se on ensimmäinen moderni moottorivoimalaitos Suomessa.
Suomeen kuitenkin tarvitaan enenevissä määrin tällaista nopeaan säätöön ja tehotuottoon kykenevää sähköntuotantoa. Säätövoiman tarve on kasvanut vuosi vuodelta ja tulee lisääntymään merkittävästi tulevaisuudessa. Moottorivoimalaitoksen avulla tuotetaan sähköä emoyhtiö EPV Energialle ja sen omistajille.
Lämpövarastointiteknologian kehittäminen
EPV Energian tytäryhtiö Vaasan Voima on tehnyt mittavan investointipäätöksen Vaskiluodossa sijaitsevaan lämpövarastointiteknologian prosessin kehitykseen ja joustokykyyn ja myös Jylhän sähköosuuskunta on tässä mukana. Investoinnilla kasvatetaan lämpövaraston lämpötilaa nykyisestä 95 asteesta kiehumispisteen yläpuolella olevaan lämpötilaan hyödyntämällä vesipatsaan muodostamaa staattista painetta. Lämpötilan noston ansiosta varaston kokonaiskapasiteetti nousee yli 50 % 17 GWh:iin.
Lisäksi investointiin sisältyy uusi höyryntuotantoon soveltuva 60 MW sähkökattila, prosessiverkoston päivitys korkeammalle lämpötilatasolle sekä puskurisäiliön lisäys. Se mahdollistaa päästöjen vähentämisen ja monipuolistaa yhtiöiden kykyä toimia nopeasti muuttuvilla energiamarkkinoilla.
Investointihankkeen myötä lämpövaraston lataus- ja purkuteho tuplaantuu 220 MWh:iin. Varastointi on tärkeä, jotta kyetään hyödyntämään ja varastoimaan tuotettua sähköä. Sähkökattilat ovat kustannustehokkaita ja joustavia ratkaisuja, ja täten ne sopivat hyvin osaksi tuotetun lämmön varastointiprosessia.
Yhteistyö EPV Energian kanssa
EPV Energia Oy tekee kovasti töitä sen eteen, että se löytäisi uusia innovaatioita ja tuotantomuotoja, millä pystytään vastaamaan tähän vaihtelevaan ja muuttuvaan ympäristöön ja energiamarkkinoihin.
EPV:n osakkaana osuuskunta pääsee mukaan uusiin mielenkiintoisiin selvityksiin ja mahdollisiin investointeihin. EPV Energia Oy:n teknologiatiimi jatkoi vuoden aikana selvitystyötä sähkön varastointiteknologiahankkeessa, jossa hiilidioksidin (CO2) faasimuutosta käytetään energian varastoimiseen. Tämä nähdään uuden teknologian erittäin vahvana vaihtoehtona sähkön varastoinnissa tulevaisuudessa. Osuuskunta päätti olla mukana selvittämässä tätä vaihtoehtoa.
Varavoimageneraattori Kortesjärvelle
Osuuskunta investoi toisen uuden 1,5 MW varavoimageneraattorin. Generaattori sijoitettiin Kortesjärven Fennomarkin sähköaseman yhteyteen. Tämä on samanlainen varavoimalaitteisto, joka tuli vuotta aikaisemmin Kauhavan Vitsasaareen. Näillä generaattoreilla pyritään varautumaan erilaisiin häiriö-, säätö- ja markkinatilanteisiin.
Näiden investointien ja selvitysten päämääränä on turvata mahdollisimman kustannustehokas tuotanto, koska säätövoiman tarve on kasvanut vuosi vuodelta ja tulee lisääntymään merkittävästi tulevaisuudessa. Syy tähän on sääriippuvaisen tuotannon merkittävä lisääntyminen ja sen tuoma volatiilisuus. Sähkön markkina- ja säätöhinnat vaihtelevat tämän takia hyvin paljon.