Säävarma sähköverkko turvaa arjen Kauhavalla

Sähköverkon toimintavarmuus ei synny yhdestä tekijästä, vaan monen asian yhteispelistä. 

Jylhän Sähköosuuskunta vastaa Kauhavan ja osan Kortesjärveä kattavasta jakelualueesta, jonka verkko muodostaa noin tuhannen kilometrin mittaisen kokonaisuuden. Vaikka alue on maantieteellisesti melko kompakti, se sisältää monenlaisia maastoja, jotka asettavat omat vaatimuksensa verkon rakentamiselle ja kunnossapidolle. 

Jylhän käyttöjohtaja Marko Taivaisen mukaan verkosta noin 380 kilometriä on keskijännitelinjoja (20 kV) ja noin 600 kilometriä pienjännitelinjoja (0,4 kV). 

– Maasto on pääosin helppokulkuista, mikä helpottaa kaivuu- ja asennustöitä. Toisaalta kivikkoiset metsät ja pehmeät maaperät ja tietenkin routa tuovat erilaisia haasteita. Routa esimerkiksi liikuttaa kiviä, jotka voivat painaa kaapeleita, Taivainen kuvailee. 

Jokainen maastotyyppi asettaa omat vaatimuksensa, ja suunnittelussa täytyy ennakoida vuosikymmenten päähän.  

Säävarma verkko 

Sähkökatkojen taustalla ovat useimmiten sääilmiöt: ukkonen, myrskytuuli tai raskas lumikuorma, joka voi kaataa puita linjoille. Lainsäädäntö ohjaa verkon kehitystä: vuoteen 2036 mennessä kaikkien asiakkaiden on oltava säävarman verkon piirissä. Tämä tarkoittaa, että myrskyn aiheuttama keskeytys saa kestää asemakaava-alueilla enintään kuusi tuntia ja haja-asutusalueilla 36 tuntia. 

– Säävarmuus saavutetaan käytännössä kaapeloinnilla tai siirtämällä linjoja maastosta teiden varsille, missä riski vaurioista on pienempi ja kunnossapito helpompaa. Jylhällä pienjänniteverkosta jo 77 prosenttia ja keskijänniteverkosta 17 prosenttia kulkee kaapeleissa, Taivainen sanoo. 

Teknologiaa ja paikallistuntemusta 

Automaattiset mittarit, hälytystoiminnot ja etäyhteydet kertovat nopeasti, jos verkossa ilmenee vikaantumista tai häiriöitä.  

– Toimintavarmuus perustuu ennen kaikkea kokonaisuuden hallintaan. Kun suunnittelu, rakentaminen, kunnossapito ja valvonta tukevat toisiaan, pystymme takaamaan asiakkaille mahdollisimman häiriöttömän sähkönsaannin, Taivainen kiteyttää. 

Paikallistuntemus on kuitenkin korvaamaton lisä ja asentajat tuntevatkin verkon ’jokaisen kulman’.  

– Kun vikaa lähdetään etsimään, paikallistuntemus auttaa todella paljon. Se nopeuttaa korjausta merkittävästi, Taivainen sanoo. 

Tilastot puhuvat puolestaan: esimerkiksi vuonna 2019 sähköt olivat poikki keskimäärin vain 27 sekuntia asiakasta kohden. 

Työtä säässä kuin säässä 

Käyttöjohtaja Taivaisen ja sähkötöiden johtaja Antti Järvisen lisäksi Jylhällä työskentelee kahdeksan asentajaa, jotka tekevät kentällä asennus- ja huoltotöitä. Lisäksi mukana on kaivinkoneurakoitsijoita ja muita yhteistyökumppaneita. 

Kesäisin painopiste on rakennus- ja siirtotöissä, kuten ilmajohtojen siirrossa ja maakaapeloinnissa. Talvella keskitytään huoltoihin ja korjauksiin. 

Asentajan työ on fyysistä ja usein vaativissa sääolosuhteissa tehtävää. Silti Jylhällä on onnistuttu houkuttelemaan uusia osaajia alalle.  

– Vuosi sitten rekrytoimme uusia asentajia, ja hakijoita oli odotettua enemmän, hän toteaa. 

Tulevaisuutta rakennetaan pitkällä aikajänteellä 

Sähköverkon rakentaminen on investointi pitkälle tukevaisuuteen. Verkon tulee kestää muuttuvat sääolosuhteet ja sen tulee vastata asiakkaiden kasvaviin tarpeisiin. Jylhän työssä yhdistyvät tekninen asiantuntemus, ympäristön tuntemus ja paikallisten ihmisten arjen turvaaminen. 

– Verkon luotettavuus on meille tärkein asia. Haluamme, että asiakkaamme voivat luottaa siihen, että sähkö kulkee, säässä kuin säässä.