Ajankohtaista

16.05.2018
LAKIMUUTOKSIA / VIKOJA, LISÄÄ INVESTOINTEJA, LISÄÄ TOIMINTAVARMUUTTA, ENTÄS SIIRTOMAKSUT?

Perjantaina 4.5.2018 hiukan ennen ilta yhdeksää sammuivat Kortesjärveltä valot kerralla, ei aika- eikä pikajälleenkytkentöjä vaan kerrasta kaikki pimeäksi. Pieni tarkastelu osoitti kaiken meidän verkossa olevan kunnossa, myös Ähtävän Sähkön asiakkaat olivat ilman sähköä. Tilanteen vakavuus alkoi selvitä, koko Kortesjärvi oli ilman sähköä. Kortesjärveä syöttävästä 110kV linjasta oli hävinnyt sähköt.


Soitto Empower:n käyttökeskukseen varmisti pienen selvittelyn jälkeen tilanteen ja käynnisti työt Kortesjärven siirtämiseksi 20kV johtojen kautta Kauhavan perään. Ennalta suunniteltu ja harjoiteltu toimenpide ei vienyt asiansa osaavilta päivystäjiltä kauaa.


Osuuskunnan asiakkailta 20:51 hävinnyt sähkö saatiin palautettua viimeisillekin asiakkaille 21:31 eli 40min ja koko Kortesjärven sähkönsyöttö oli käännetty Kauhavan perään. Ei huonosti kun miettii että ensimmäinen 10min menee helposti tällaisessa tapauksessa tilanteen alkutietojen selvittämiseen.


Tämä on yksi hyvä esimerkki ettei viimevuosien työ ja investoinnit jakeluverkon parantamiseksi ole menneet hukkaan vaan rahoille on saatu vastinetta. Paljon on työtä jo tehty mutta paljon on sitä vielä edessäkin. Tässäkin vikatilanteessa käytettyjen varayhteyksin lisääminen, verkostoautomaatin lisääminen, nykyisten linjojen siirtäminen metsästä tien varsille jne.
Tämä ei kuitenkaan synny ilmaiseksi. Sähköverkkoihin investoidaan vuosien 2014-2028 aikana Suomessa 9miljardia euroa (9 000 000 000€) eli noin 650 000 000€ joka vuosi. Tämä raha jakaantuu tasaisesti ympäri Suomea ja tarjoaa töitä vuosittain n.3500 henkilölle. Jylhän Sähköosuuskunta investoi sähkönjakeluverkon parantamiseen ja maakaapelointiin viime vuonna (2017) hiukan yli miljoona euroa (1 000 000€).


Sähköverkkotoiminta on Suomen valvotuin toimiala. Taustalla vaikuttavat erityislainsäädäntö ja verkkoyhtiöiden toimintaa valvova viranomainen — Energiavirasto. Lainsäädäntö ja valvontakoneisto pitävät huolen siitä, että sähköverkot toimivat varmasti kaikissa tilanteissa. Samalla varmistetaan, että sähköverkkoihin investoidaan riittävästi ja että yhtiöt eivät monopolin turvin kerää liian suuria voittoja. Mikäli siirtomaksuja on peritty liikaa se on palautettava seuraavan valvontajakson aikana asiakkaalle. Osuuskunnan toiminnasta yliperintää ei ole tapahtunut vaan Osuuskunta oli siirtomaksuissa energiaviranomaisen mukaan alituottoinen.


Viimeisen 20 vuoden aikana siirtomaksut ovat nousseet 55% samassa ajassa veron osuus siirrosta on noussut 265%. Kerätyistä siirtohinnasta n.54% käytetään uusiin investointeihin, 30% kunnossapitoon , 10% menee kantaverkon maksuihin ja loput 6% verkostohäviöihin


Sähkön kokonaishinta — sähköenergia, sähkönsiirto ja verot — on Suomessa eurooppalaisittain edullinen. Suomalaisen kotitalouden maksama kokonaishinta on hieman yli 15 senttiä kilowattitunnilta. Tanska on vertailussa Euroopan kallein maa (30 senttiä/kWh) ja Bulgaria on halvin (9 senttiä/kWh). Vanhoista Länsi-Euroopan maista sähkön kokonaishinta on Suomessa halvin.